Johdatuksena yks vanha vitsi:
Isossa kaupungissa oli julmetun suuri tavaratalo, josta sai aivan kaikkea, siis todellakin aivan kaikkea. Laittoivat sitten lehteen ilmoituksen myyjän paikasta ja paikkaa hakemaan ilmaantui ujohkon oloinen maalaispoika.
"Oot sitten maalta kotoisin?"
"Joo'o."
"Ootko ennen tehnyt myyntihommia?"
"Juu, kyllä mä siellä maalla..."
Vaikka sälli olikin vähän ujon oloinen, niin myyntipäällikkö jotenkin piti hänestä ja otti hänet hommiin.
Pitkän hikisen ensimmäisen työpäivän jälkeen päällikkö tulee siinä viiden pintaan katsomaan miten maalaispoika on pärjännyt.
"No, montakos kauppaa olet tehnyt?"
"Yhden."
Päällikkö on vähän pettynyt, ja toteaa: "Niin, yleensä meidän myyjät tekee sellaiset 20-30 kauppaa päivässä. Paljonkos arvoinen se ainokainen oli?"
"No vähän alle 200.000 euroa"
"200.000 euroa!! Mitä sä oikein myit??"
"Niin no, mä myin tälle kaverille ensin sellaisen pienen ongenkoukun, sitten vähän isomman, seuraavaksi sellaisen Rapalan viehesarjan ja vielä perhontekovehkeet. Sitten se tietysti tartti siimaa, ja mä myin sille ensin sellaista tavallista, sitten vähän vahvempaa ja vielä sellaista kunnon barracudankestävää extrasiimaa. Tietysti siihen sitten oli myytävä kunnon vavat ja kelat. Sitten todettiin, että kyllä se venekin tarvitaan, ja niin mä vein kaverin veneosastolle ja myin sille Marino 9000:n erikoisvarustein. Seuraavaksi se totesi ettei sen vanha kuplavolkkari kyllä jaksa vetää semmoista rohjoa, joten vein sen sitte vielä auto-osastolle ja myin sille Range Roverin ja trailerin. Kaikkineen siitä tuli aika tarkkaan 199.068 euroa."
"Ei jumalauta, mies tulee ostamaan ongenkoukkua ja sä myyt sille kaiken tuon?"
"No ei ihan... itte asiassa se tuli ostamaan muijalleen tamponeja, ja mä sitten sanoin sille, että sun viikonloppus on joka tapauksessa pilalla, mikset lähde vaikka kalaan..."
**********
Suunnilleen saman kaavan mukaan on kehittynyt mun laituriprojekti. Piti saada mökille uusi laituri, kun vanhat on ensinnäkin jäiden runnomia ja sikstoiseks alkavat muutenkin mädäntyä - mikään kun ei ole ikuista. Surkuhupaisinta on, että ensin ei ole tiedossa yhtään nikkaroivaa miestä, ja sitten kun yksi menee ja lupautuu suunnittelemaan ja tekemään laiturin, niin samantien löytyy toinen sitä haukkumaan (siis öh-tuota kommentoimaan ja esittämään oman kilpailevan suunnitelmansa). Minä yritän sanoa, että ihan jokainen halukas saa kyllä tehdä oman versionsa - tarvetta on niin telalaiturille autorannassa kuin uimasellaisellekin saaressa, ja mielellään sais olla vielä tavaroiden purkuun omansa niin että 'take your pick, gentlemen'. Ihan vapaasti saa tehdä vaikka koko rantaviivan mitalta erilaisia rakennelmia.
Mitäs siinä sitten muuta kuin pojille tili auki rautakauppaan ja ruokakauppaan - mutta sitten tulikin hankaluuksia ihan alkumetreillä kun mökki on saaressa ja veneen moottori rupesi temppuilemaan; kuljeta sinne sitten soutamalla rakennustarvikkeita. Jouduin siis ihan ekaksi ostamaan uuden perämoottorin; dziiz että ne on kalliita vehkeitä! Kuinka monet kengät sillä hinnalla saiskaan. Ja kun laskee vuosittaiset käyntikerrat mökillä, niin taitaa tulla kilometrihinnaksi paljon enemmän kuin lentolipun Suomeen ostaessa. No joo, pääsee sitten Wilmakin kenen tahansa syliin veneessä - tähän asti se on ollut kiinnostunein olemaan soutajan sylissä, ja souda siinä sitten varovasti niin ettei kissa saa tömäystä airosta niinku entinen jalkapalloilija.
Niin että mitäs mä sitten olen tehnyt? En oikeastaan näillä helteillä muuta kuin uida lillutellut järvessä. Katotaan vaan kun laituri on valmis, ilmat kylmenee saman tien eikä sitä ainakaan uimiseen enää tarvita. (Hiukan mua myös hirvittää/naurattaa näiden insiröörien suuruudenhullut suunnitelmat. Mulle ois riittänyt ihan tavallinen parimetrinen uimalaituri, kellukkeet alle ja isoja kiviä päälle rannan puolella, ettei se lähtis seilailemaan. Tuota suunnitelmaa kun kuunteli - laituri täytyy ankkuroida jollain pohjaan; ostetaan 40 kilon sementtisäkki - tuli vastustamaton halu hyräillä Silja Linen tunnusmelodiaa "däbädäbädäm, däbädäbädäm, kun kutsuu meri sininen / laiva valkoinen / niin alkaa loma hymyillen..." vai miten se nyt menikään. Julistan saaren verovapaaksi vyöhykkeeksi ja alan myydä tax-freetä venematkan aikana.)
Mutta semmoinen hyvä puoli tässä nikkaroinnissa on, että Anne on saanut kaikenlaista pientä rakennusmatskua itselleen. Minussa menee hyvä insinööri ihan hukkaan.
Be afraid...
be very, very afraid.
No oon mie vähä neulonutkin. Aika vähän kuitenkin. Se Viikinsaaressa aloitettu retale on tällä hetkellä hukassa. Onkohan se jäänyt mökille johonkin kaappiin? (ja tässä tuli samalla huomattua/todistettua, että keinutuoli ei ehkä luo parhainta mahdollista kuvakulmaa neuleelle. Osa on aika lähellä kameraa ja aikas korostuneen näköinen.
Nämä ikivanhat langat löytyi viime kesänä mökkiä penkoessa, ja nythän ne on sitten marinoituneet vähän vielä lisää. Tekeillä on koukuttu kassi, ja jos joskus ootte kokeilleet koukkuamista, niin mieleenne saattaa putkahtaa kysymys 'miten muka voi koukuta pyörönä jotakin'. Stay tuned, ratkaisu tulossa jahka tässä taas kerkiän. Neuletapaamista ennen pitäis käydä äiskän kanssa asioilla, ostaa värjättävää lankaa ja muuta pientä hulabaloota. Mukaan otettavaa käsityötäkään ei ole vielä tiedossa - tätä koukuttavaa ei oikein voi ottaa mukaan kun se loppuu kesken (ehhehee, mikä luottamus omiin kykyihin ja nopeuteen).
5 comments:
Hii. Mulle on kyllä EDELLEEN epäselvää, miten nuo suojalasit ja sementit liittyy laituriin/laitureihin. Ei, en ehkä halua tietää...
Joo, ootahan vaan ensi viikkoon niin saat ehkä näkyviin kuvia jonkun toisen insinöörin pienestä kesäprojektista. Siihen tarvitaan näin ensi alkuun useampi sata metriä köyttä...
Juu-u,
mä olen todella kiinnostunut kuulemaan, kuinka koukkuat pyörönä. Me ollaankin tätä joskus pohdittu yhden kässänope-ystävän kanssa. Odotan malttamattomasti!
heck, babelfish doesn't handle finnish and I am now in pure guessing about the 40kg of cement. hmmm... Renovating the cellar? (you have to store those shoes somewhere) Building a new house in the garden? (stash! books!) Sculpt a gigantic sunflower???
Btw, love-love-love the green colorway! Enjoy the summer ;-)
Nanna: meneekö pahasti pieleen, kun ehdotan että teillä päällystetään kaikki seinät Oskunylettymiskorkeudelta köydellä, jotta se saa rauhassa terotella kynsiään vaikka mihin?
Anna: en ottanu tätä rojektia mukaan neuletapaamiseen, joten oon vähän myöhässä valmistumisaikataulun kanssa. Minä laiskuri!
Poor Sophie. It's practically impossible to follow the storyline just watching the photos. Well, in short: the first half of my summer holiday has concentrated heavily on other projects than knitting. Some renovations have taken place on my summer cottage and as a result of that, I've become the owner of some cement and other building materials - and I would happily take the chance of making a 'shoe-house' somewhere. But no, so far I've just been playing with some ideas and covered some flower pots with mosaic (pictures will follow next week). So far I've only had time to knit one piece of a sweater, that's the green-brown thing which I photographed in a rocking chair. Which in turn was a bad idea, since it brings some parts of it closer to the camera and the whole thing looks unproportioned. Correction: even more unproportioned than it really is. And the last photos show a bag which I'm making in the round, which isn't the most usual way to practice Tunisian crocheting.
replica bags buy online h11 g8v09r9o90 Ysl replica handbags r57 b8q83b6f57 louis vuitton replica i93 k7k24d9v48
Post a Comment