Nurkkiin kertyneestä Huopasesta piti rakennella talvilakkeja asunnottomille. Jämälankoja oli vaan niin minikokoisia keriä jäljellä, että jouduin melkein silmukan tarkkuudella laskemaan, saisko niistä vielä neulottua edes kerroksen verran raitaa. Tässä sitä taas aikaa tärvääntyikin, tosin Wilma tykkäsi kovasti kun aina oli joku kotona ja sohvalla oli lämmin mammiskella.
Wiltsua saattoi käyttää myös mittatikkuna. Jokos näissä alkais olla tarpeeksi pituutta? (Brysselin neuletapaamisessa likat sanoi näitä Hagrid-tumpuiksi.)
Siinä maatessa oli myös aikaa tutkia kameran sisältöä vähän tarkemmin.
Näitä kuvia ottaessa ei ole vahingoitettu Huopas-neuleita millään tavoin.
(Ja taas tuli mieleen, ettei pitäis päästellä suustaan mitään harkitsematonta. Nämä oli siis menossa asunnottomien keräykseen, ja suurin osa oli valmiina - vaikkakin huovuttamattomana - valmiina jo Belgiassa. KirsiR:lle taisin mainita joskus marraskuun alussa, että aion viedä nämä Tampereen Musta Lammas -päiväkeskukseen vasta joulun tienoilla, kun postittaminen Belgiasta *tulisi niin kalliiksi*. Joopajoo, nyt sen sijaan lennätin ensin ittelleni Suomesta avustajan, sitten ostin ittelleni samaan koneeseen paluulipun. Omat joululentolippuni jäi käyttämättä, samoin liput Leedsiin, jonne olin menossa käsityömessuille... mutta eipähän tosiaan tarvinnut maksaa pipojen ja tumppujen postimaksuja.)
Sitten kun nämä kaikki vehkeet oli huovutettu, aloinkin olla jo aikas hyvässä kunnossa. Jos ette ole vielä tätä tienneet, niin Tampereella toimii aktiivinen neuleporukka, jonka tapaamisiin halusin ehdottomasti osallistua. Ja kyllä kannatti! Hih. Tässä ryhmäkuvassa on osa mun "parane pian" -paketista. Kiitos vielä kaikille, ja älkää ihmeessä pahastuko, vaikka kaikki lahjukset ei näkyisikään. Suklaa jotenkin hävisi ennen kuvaan ehtimistä, heijastin on jo ulkoiluvaatteissa kiinni, äiskä nappasi sen Novitan ja muutenkin osa on jo löytänyt paikkansa tässä maailmassa. --Ja siltä varalta että joku ihmettelee: Wilma ei ole muuttunut valtavaksi monsteriksi, vaan tuo on siitä ristipistomalli. Ja ihhihii, kattokaa: auringonkukkahiussolkia. Täytyy ruveta kasvattamaan hiuksia oikein tosissaan. Kuten tapaamisessa sanoin, en suosittele kenellekään tuollaiseen onnettomuuten joutumista, mutta kavereiden kanssa harrastettu nauruterapia sairaalassa ja sitten tämä mieltä piristävä lahjominen on varmasti auttaneet paranemista.
Lahjukset ei lopu edes tähän. Wilmandeeroskin sai namia. Mitä muuta voi elämältä toivoa kuin sohvalla löhöilyä ja herkkujen putoilua suoraan suuhun.
Ja sitten olis vielä yksi hauska juttu, josta kiitokset neljän koplalle! Mistä ihmeestä semmoinen on löytynyt? Laitan siitä kuvan näkyville ensi tilassa, mutta nyt on taas kamppeet levällään: kameran lisämuistikortti ei ole tässä samassa tukikohdassa, jossa on tietokone. Tänne päästäkseen taas täytyy kiivetä portaita, ja se ei oikein vieläkään onnistu eikä innosta. Jos taas Pollyanna-tyyliin pitää etsiä siitäkin hyviä puolia, niin eipähän ole pahemmin kulunut aikaa netissä roikkumiseen, mikä on hyödyttänyt myös Mountainashia. Alussa laskeskelin, että reunuksen neulomiseen kuluisi 85 tuntia, mutta onneksi muutaman harjoittelumallikerran jälkeen homma rupesi pelittämään. Ihan tarkkaa tuntimäärää en tiiä enkä seurannut, mutta nytpä tuo rutjake on valmis, mitä nyt pingottaminen on tekemättä. Jälleen "eräässä" majoituspisteessäni oli tarjolla uusia houkuttimia: oikeaa termiä niille en tiedä, mutta sain metallisia hitsauspuikkoja, joita ajattelin soveltaa pingottamiseen. Niin että ei tässä kauheesti ehdi koneella istua eikä yhdessä paikassa homehtua; nytkin ollaan jo pikkutunneilla, muutama tunti pitäisi ehtiä nukkua ja aamulla taas matka jatkuu seuraavaan paikkaan. Ja minä kun luulin, että sairaslomalla sais ihan olla vaan ja levätä.
Loppuun vielä linkki keskiviikon neuletapaamisessa sivutusta aiheesta. Montakos niitä portaita olikaan? Kuuden portaan rappuset
7 comments:
parane pian ja oikein hyvää joulua!
Hyvää joulua ja voimia parantumiseen. Jaa'a, kuinkahan moni muu jaksaisi laukata (anteeksi sanavalinta...) ympäri Suomea jalat pirstaleina... Toivottavasti kuitenkin kaikki menee hyvin.
Hauska kuulla, että voit jo paremmin. Toivottavasti paraneminen sujuu hyvin ja pääset taas pian kipsuttelemaan ympäriinsä normaliin tapaan. Hyvää joulua!
Hyrisevän hyvää joulua ja uutta vuotta sekä pikaista paranemista toivottelee Paula Hoo
Mukava kuulla toipumisestasi. Kun viime keväänä joskus ensimmäisen kerran löysin blogisi ja sieltä salomoninsolmut, en aavistanut millaisen valtaisan innostuksen ne saavat. Kiitos siitä sinulle.
Oikein hyvää ja rauhallista Joulua.
Rauhallista ja rentouttavaa Joulua sinulle!!
Tosi mukavaa kuulla, että paranet kovaa vauhtia ja tahtikin alkaa normalisoitua :-). Meillä sairastelukausi ja kaaos jatkuu ... viimeisimpänä "ilona" punkki! 4 päivää ennen joulua ja nyt sitten odotetaan, mitä kaikkia tauteja sillä oli :-(. No, pientähän tämä on sinun onnettomuuteesi verratuna, mutta kyllä ensi vuodesta soisin tulevan terveemmän. Oikein mukavaa ja rauhallista joulua ja kaikkea mahdollista hyvää ensi vuodelle! Pääsisitköhän sinä Creativaan ... mä olen jo ainakin merkannut sen kalenteriin ja täältäkin päin olisi sinne tulijoita, joitten kyytiin pääsisin. Katsellaan!
Post a Comment