Työkaveri toi mulle päivänä muutamana näytille lapsenlapsensa puseron. Tarhassa oli ollut retkipäivä metsään, ja tulokset näkyy tässä. Hervoton hole niskan ja olkasauman välissä ja tietysti tytön lempipusero kyseessä. Minä avulias aatu hyökkäsin heti kaivelemaan ompelutarvikelaatikkoa ja tunnustetaan nyt tässä taas suomeksi, että ostin samalla kaikenlaisia naamiointijutskia siltä varalta, ettei korjaus oikein onnistuisi.
Pusero oli neulosta, tosin niin pörröisestä langasta, etteivät silmukat juurikaan erottuneet pinnasta. Poimin ensin silmukat apupuikoille ja varmistin, etteivät ne lähteneet karkuun...
..ja käsinompelun jälkeen surrasin ompelukoneella varmistusompeleen. (Hih, ittekkin kattelen tätä kuvaa vähän kriittisemmin kuin mitä kamerasta näkyi: saumoissa näyttää olevan kaikenlaisia möykkyjä ja aaltoja, varsinkin niissä kohdissa, joihin en edes koskenut.)
Somisteet jäi sitten loppujen lopuksi käyttämättä, kun korjauskohta oli melkeinpä niskassa ja sinne olis ollut vähän outoa tunkea mitään isompia kukkakuvioita. Tämmöisen kuitenkin rakentelin, kun nyt sattui olemaan henki päällä.
No comments:
Post a Comment