Frilly bits everywhere - Kauheita kurttuja joka puolella

Oh gee, time just flies by and even though you won't like me saying this, autumn is approaching. I've been trying to benefit from the last rays of sunlight at night when I get home - the sunflower cross stitch project won't be finished any time soon but at least I don't have to start from the very beginning next spring. And when the darkness falls, I do a bit of spinning (still not very good at it) and when even that feels too demanding, I resort to winding (and unwinding) all the sock yarn I've dyed lately.

As if all that wasn't enough, I've been watching some photos I took at the yarn fair in Cologne earlier this year. There was a novelty yarn, Online Linie 194 'Solo' which has just hit the shops over here. I couldn't resist buying some balls and trying to figure out how to handle that yarn. Hihi, it was so much fun! It's made of 50% merino wool and 50% polyacryl and feels really soft to touch. Recommended needle size is 15 to 20 mm and one ball of 50 grams only runs for 20 metres or so - meaning that you'd need about 850 grams to make a sweater in size 38. But as you can see, it makes some great accessories.

But first, let's have a look at the flower carpet of Brussels. This event takes place every two years and makes dozens of Belgian gardeners happy - the design requires the petals of about one million begonias scattered on 1,800 square meters. You'll find more information here.








Some of them had managed to escape the cull - these were hiding on the courtyard of the Town hall.

Muutama kukkanen oli päässyt karkuun joukkoteurastusta - nämä piileskelivät kaupungintalon sisäpihalla.














Sen uhallakin että joku hermostuu, kerron teille uutisen. Syksy tulee ja illat pimenee. Olen epätoivoisesti yrittänyt hyödyntää iltojen vähäistäkin valoisaa aikaa puurtamalla auringonkukkaristipistotyötä, jota ei tosiaankaan voi kuvitella tekevänsä pimeän talven aikana. Eihän se toki valmiiksi tule vaikka kuinka äheltäisin, mutta onpahan sitten puolen vuoden päästä mukavampi kaivaa se esiin kun ei tarvitse ihan alusta aloittaa. Illan sitten hämärtyessä pistän ristipistot pois ja hamuan värttinän käsiini (ja jos jotakuta kiinnostaa, en mä vieläkään tunne olevani sinut sen vehkeen kanssa. En vaan suostu tunnustamaan tappiotani, pistän jatkuvasti lisää villaa kierteelle. Viikonloppuna meinasin ostaa 500 grammaa lisää villahahtuvaa, mutta onneksi edes jokin järki voitti. 300 grammaakin on aika helkkarin paljon.) - Eli sitten kun kehrääminen rupeaa tosissaan nyppimään, illan viimeinen ohjelmanumero on värjätyn langan keriminen...ja vyyhteäminen uudelleen ja uusi keriminen. No, pysyyhän ainakin pois pahanteosta.

Kaiken tuon ajan tärväämisen lisäksi olen viettänyt illan jos toisenkin valokuvia pläräillen, siis näitä digitaalisia. Seuraava Ullakin taitaa ilmestyä niin hassuun aikaan, että pitää varmaan ruveta heittelemään kuvia syys- ja talvimuodista tänne omaan blogiin. Aloitetaan siis Online Linie 194 'Solo' -langalla, joka on juuri rantautunut täkäläisiin lankakauppoihin, tai siis ainakin yhteen niistä, joka ei sattunut olemaan lomalla elokuussa. Tätä olenkin odottanut! Oli ihan pakko ostaa muutama kerä ja ruveta kokeilemaan, miten tuota mallineuletta oikein saisi aikaan; lanka oli kyllä saapunut, mutta kirjallisia ohjeita ei vielä ollut saatavilla. Lanka tuntuu hurjan pehmeältä (50% merinoa, 50% keinokuituja). Puikkosuositus 15-20 mm ja kerässä lankaa vain noin 20 metriä. Valmistajan tietojen mukaan koon 38 puseroon tarvitaan noin 850 grammaa lankaa, joten ihan mitään halpaa lystiä tästä ei tule. Erilaisia asusteita sen sijaan kahdesta, kolmesta kerästä (à 5,75€) saa jo kummasti. Tämä ei sitten ole maksettu mainos, mutta Vihreään vyyhteen on tulossa tätä vekkulia verkkoa toivottavasti jo syyskuun alussa.

Ja kun nyt taas kerran röyhelöaiheeseen päästiin, niin sitä sivuaa mun mielestä myös tämä Brysselin kukkamatto. Kasvattajat ei kuulemma pysty tuottamaan tarpeeksi kukkia kuin joka toinen vuosi, ja ihmekös tuo kun niitä tarvitaan noin miljoona kappaletta peittämään 1800:n neliömetrin kokoista aluetta. Ainakin muutama kymmenen kukkienkasvattajaa ja muuta suunnittelussa mukana olevaa tahoa taitaa olla aika tyytyväisiä tähän projektiin. Lisätietoa täältä.