Sunday, October 08, 2006

Uusi aluevaltaus: organzahuovutus

Eipä mennyt taas viikonloppu hukkaan! Onnistuin mankumaan kaverin mukaan kurssille, jossa opittiin tekemään huiveja ainakin minulle uudella huovutustekniikalla. Juu, pesukoneessahan on kokeiltu vapaalankahuovutusta vaihtelevalla menestyksellä, mutta tällä kertaa huovutettiinkin käsin ja sitäpaitsi organzan päälle. Innostuksissani tosin unohdin ottaa välillä valokuva, ja sitäpaitsi kädetkin oli niin märät ja saippuaiset, että ehkä se oli hyvä vaan.

Tästä kuitenkin kaikki alkoi:



Kurssilaiset (joita oli ilmeisesti paljon enemmän kuin mitä vetäjät olivat odottaneet) saivat ensin valita kahta väriä merinovillaa. Mehän suomalaiset jäätiin ihan jalkoihin, flaamit ohitti meidät kahta puolta. Ei siinä paljon enää ollut lempivärejä jäljellä, kun me päästiin pöydän ääreen. Niinpä mä otinkin toisenlaisen lähestymisen, eli yritin löytää samanlaisia sävyjä kuin mitä oli niissä hiljattain kehräämissäni langoissa.

Jokaiselle jaettiin vielä suikale organzaa, ja sitten meidät komennettiin kuplamuovilla vuoratuille työpöydillemme.




Tarkoitus oli repiä villasta hahtuvia ja asetella ne ensin huolellisesti kankaan reunojen päälle. Organzan keskelle sai jäädä ohuempia ja kaljujakin alueita, miten nyt kukin halusi villansa asetella. Tämän jälkeen alettiin vähitellen roiskia lämmintä vettä villojen päälle, sitten niitä hierottiin varovasti kaksinkertaisen kuplamuovin välissä niin että kuidut alkoivat tarttua toisiinsa. Sen jälkeen hierottiin saippuaa ensin kuplamuoviin ja taas hinkattiin, kunnes pinta oli sen verran kestävä, että sitä saattoi möyhentää paljain, saippuaisin käsin. Näin käytiin läpi ensin huivin toinen puoli ja sitten toinen - ja ne kaljut kohdat oli vähän vaikeita löytää enää siinä vaiheessa kun huivi oli käännetty.

Kun pinta on kauttaaltaan hierottu niin tasaiseksi, ettei siitä enää irtoa erillisiä karvoja, huiville annetaan vähän kovempaa käsittelyä. Tämän idea jäi kyllä kieltämättä vähän epäselväksi. Jos me nyt oikein ymmärrettiin, niin ohjaajan mukaan sekä villa että sisään jäänyt organza alkavat nyt kutistua, ja ettei kutistumista tapahtuisi liikaa, pitäisi aina välillä pitää taukoa ja aukoa työtä. Huivista puristettiin saippuavetta ulos niin paljon kuin sitä lähti, ja tämän jälkeen huivia käsiteltiin kuin leipätaikinaa: välillä kerättiin se kasaksi käsien alle ja paineltiin lujasti, välillä hierottiin vielä kuplamuovin välissä mutta lujemmin kuin aikaisemmin. Mä en ensinnäkään halunnut oman huivini kutistuvan kovinkaan paljon ja sikstoiseks pelkäsin sen lähinnä kurtistuvan, joten jätin tämän viimeisen vaiheen aika lyhyeksi. Lopputulos tuossa seuraavan kuvan keskellä. Kuvasin tietysti myös muiden kurssilaisten tuotoksia - miks kaikki muut sai taas omansa onnistumaan niin paljon paremmin? (No osa oli ainakin jatkokurssilaisia eli ne osasi välttää tyhmimmät virheet).











Suomessakin kai tätä harrastetaan. Tässä ainakin Lahden työväenopiston näyttelykuvia

muutakin huovutusta, mutta alempana sivulla näkyy kaunis organzahuivi

Ja täältä ne vasta huovutusapajat löytyy.

1 comment:

Pihla said...

Onpas ihania huiveja... Ja kyllä se sinunkin tekemäsi on minusta kaunis, hyvin sopii värit yhteen, ja ihan oikean huivin näköinen se on! ;)

En tiennytkään, että tälläkin tavalla voi huovuttaa. Mielenkiintoista. En ole kyllä huovutellut itse sitten kouluaikojen, kiinnostusta on niin moneen asiaan, että ei millään ole kaikkea ehtinyt tehdä. Mutta jossain vaiheessa kyllä haluan vielä tuota huovutustakin kokeilla...