Thursday, November 23, 2006

Happy Thanksgiving! - Aihetta kiitospäivään

I know I'm late with this posting, the Thanksgiving already passed...but it was close I'd missed it totally. Pathetic as this may sound, I am thankful for the way things went, it could have been so much worse. And most of all I'm thankful for all the wonderful friends I have and their help and support. Lately I feel that my sentences have always begun by "I want..." and then someone has found a way of realising that idea. (The only thing that seems to be truly impossible is having a shower in a Belgian hospital.)

Currently I'm overwhelmed by all the messages I've got, so please bear with me, the reply may take a while. There are plenty of administrative things to arrange and they take the main part of my time and energy, but once they're over, I'll be back with a vengeance.

So, this is is one of the things I was knitting for the Finnish campaign where we make warm garments for the homeless. While a homeless person might appreciate a turkey as well, it wasn't the what it was supposed to be. More photos once it's truly finished.

---

Kiitospäivä oli ja meni, ja oli hilkulla etten missannut sitä kokonaan. Sillä uhallakin että kuulostan teatraaliselta, olen silti kiitollinen siitä miten asiat meni. Tietysti jos olisi valita saanut, en olisi tätäkään kolhua ottanut, mutta jos kerran jotain oli tapahtuakseen, niin pääsin sittenkin suhteellisen vähällä. Erityisen kiitollinen olen ystäväpiiristä ja turvaverkosta, ihan uskomattomasti on asiat järjestyneet tällain kauko-ohjauksella. Minä vaan teen listaa ja aloitan melkein kaikki lauseeni "Mä haluan/tarvitsen..." ja sitten joku keksii siihen ratkaisun. (Ainoa jutska tähän asti, joka ei ole onnistunut, on suihkuun pääseminen belgialaisessa sairaalassa.)

Sähköposti ja kännykkä pullistelee viesteistä, joten tätä kautta vielä kiitokset kaikille, vastaaminen voi vähän venähtää. Vielä on hoidettavana paljon paperisotaa, ja kun yksi sanoo yhtä ja toinen toista, eikä ketään tahdo tavoittaa puhelimella, niin tähän kuluu suurin osa valveillaoloajastani ja energiastani. Vaan kunhan hommat saadaan paremmalle tolalle, eiköhän neulominenkin taas maistu, kun kädetkin kerran pelaa.

Tämä ajankohtainen neuleprojekti oli siis yksi kontribuutio neulo asunnottomille -kampanjaan. Vaikka he ehkä ilahtuisivat kalkkunastakin, tarkoitus oli kuitenkin tehdä jotain ihan muuta. Valokuvakavalkadi jatkuu, kunhan tuote on loppukäsitelty. Hihi.






7 comments:

nanna said...

Ziiii---sus!!! Silläkin ehdolla että kuulostan mauttomalta - mitä lääkkeitä ne on oikein sinuun työntänyt siellä sairaalassa (vai oletko vetänyt vaan riittävästi sitä ilmaista olutta???) Toi kalkkuna on aika, hm, mielenkiintoisen näköinen;-D

Kati E said...

Mä toivotan edelleen pikaista paranemista. Ja ilmaise vaan jos jotain voin tehdä. :D

AnneV said...

Niin että tuliko tarpeeksi amerrrikkalaista paatosta? Tais tulla. Mut kyllä mä silti pysyn kannassani että kun tulee tajuihinsa sairaalassa ja kuulee mitä on tapahtunut, niin kyllä sitä iskee uskomaton helpotus kun tajuaa että kaikki sormet ja varpaat pelaa, ainakin noin niinku toistaiseksi. Takapakkia voi tietysti vielä tulla.

Kati: joo, etti mulle puhelimitse se lekuri joka eilen päästi mut sairaalasta pois. Tänään kun olen soittanut sinne, niin ne on ihan ihmeissään että KUKA? Millä osastolla muka? Eei meillä ole ketään sennimistä. (ehkä tää oli sittenkin se kaverien juonima pako Alcatrazista ja ne olikin vaan heittäneet valkoisen takin jonkun ohikulkijan niskaan. En ihmettelis kyllä sitäkään.)

Niin ja kalkkuna on ihan Novitan ohjeilla tehty. Siitä saa vielä joku asunnoton parka ittelleen lämpimän talvihatun (voi ei, eikö niitäkin ole jo tarpeeksi vaikeaa, pitääkö vielä kiusata Novitan Huopasella?) Mulla oli varastossa Huopasta, jonka olin yrittänyt värjätä punaiseksi. Jostain syystä vaikka sama väri tarttuu kuin synti moneen muuhun lankaan, niin Huopasesta se vaan liukui pois. Lopetin värjäämisen ennen kuin se menetti loputkin sävynsä, eli se jäi tuommoiseksi vaaleanpunaiseksi. Siis ennen huovutusta. Elän toivossa, että siitä lähtee loputkin värit, tuskin kukaan mies sentään vaaleanpunaisessa talvilakissa haluaa hipsiä.

Raglana said...

Olipas mukava kuulla että olet maisemissa! Vähän jo mietin missäs sitä ollaan kun on hiljaista. Suihkuun pääsemättömyys kuulostaa jo vakavalta (!), mutta sekin juttu hoitunee tavalla tai toisella. Pikaista paranemista!

Tärsky on tainnut olla kova, kun taju meni. Kaikin puolin positiivistahan se, herätä ja olla kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Uunissakos meinaat tuon huovuttaa? Melkein kuin aidot, nuo koivet :-)

verano said...

Pikaista paranemista toivon minäkin!

Anonymous said...

Tässä pikku askare, jos et voi kutoa. Ystäväni lähtee Brysseliin ja minä innostuin. Alpakkasilkkiä merinosilkit silmissä rukoilin, tuo minulle lankaa. Voitko vinkata mistä voisi saada suht edullisestikin. Hän on menossa katsomaan täysistuntoa. Suurin juttu on, ettei hänellä ole minkäänlaista kielitaitoa. Vinkin voisi antaa sivuilleni http://salomea.vuodatus.net/tai maili ositteeseeni kite-blue@netti.fi
Pikaista paranemista.

Anonymous said...

Pikaista paranemista Anne ja syksyn harmaudesta huolimatta auringon lämpöä sydämeesi toivottelee

Maddaleena