Bunkashuppankyoku!

Hehee, otetaan nyt sitten se kirjaesittely ekanaks. Näitä en muista nähneeni muissa blogeissa vielä; kyseessä on kaksi japanilaista lelu- tai maskottikirjaa, joiden ISBN-numerot ovat 4-529-04114-X (kuvassa vasemmalla) ja 4-579-11061-7, ja toisen nimi on bunkashuppankyoku, mikä tarkoittaa söpöstelyhöpöstelynöpöstelyä (tai sitten ei).

Ja ennen kuin hyökkäätte Amazonille tai johonkin muuhun nettikauppaan, heitänpä tähän vielä pari muutakin linkkiä. Jos käytte Pariisissa, siellä kannattaa ratsata parikin kirjakauppaa: Junku ja Brentano's. Molemmissa on paljon eksoottisia neule- ja askartelukirjoja.




Vasemmanpuoleisessa kirjassa on 59 erilaista eläinhahmoa, jotka on tehty virkkaamalla, ompelemalla tai huovuttamalla. Neulottuja ei jostain syystä näkynyt. Mukana on kaava-arkki ja selkeät kuvaohjeet, eli ei haittaa vaikkei japania osaisikaan. Osa ohjeista on sellaisia eläinhahmoja, joiden voisi kuvitella vetoavan muksuihin - osa taas on niin ugaa-juttuja, ettei tämmöinen keski-ikäinen täti osaa kuvitella niille oikein mitään käyttöä. (Virkataan pallukoita, ommellaan niille muutamalla pistolla kasvot ja laitetaan ne sitten munakennoon. Miksi?)



Mutta mie ainakin tykkään näistä eläinhahmoista oikein oikein kovasti.



Sitten tämä toinen kirja esittelee 15 tapaa silpoa sukkia ja käsineitä sekä antaa niille sitten uusi elämä maskotteina. Kuten näkyy, melkein kaikki käytetään hyväksi:



Ja tämmöttiä pikku pöppiäisiä niistä sitten syntyy:


Tässä siis raaka-aineet...
..joista voipi tehdä vaikka kissan!

Rysselin vappu

Suomalaiset ovat vallanneet Grand-Placen (tai ainakin yhden sen ravintoloista).



Manneken Pis sai lakkinsa vapunaattona ja innostui pruuttaamaan oikein kunnolla. Tänä vuonna sitä ei taidettu kytkeä oluthanaan.



Ja sitten sarjastamme "ruokakulttuurit kohtaavat". Paikallinen etanakaupustelija ei oikein ilahtunut, kun paikalle pölähti kymmeniä suomalaisia, vaikka jotkut kyllä makustelivat niitäkin.



Luulen silti, että paikalliselle poliisille maistui paremmin suomalainen sima ja munkki. (Outoa muuten että kättelivät toisiaan. Kas kun eivät poskipusuja heittäneet. Huomaa myös täysi taisteluvarustus, ei sitä tiiä vaikka oltais ruvettu riekkumaan niin että pyssyjä ja kaasutainnuttimiakin olis tarvittu väkijoukkojen hallinnointiin.)




Vapunpäivänä käytiin katsomassa, oisko Brysselin ulkopuolella sijaitseva Sininen metsä jo kukassa.





Ja olihan se!



Maat ja mannut villihyasinttien peitossa.


Hevosiakin nähtiin.

Runsaudenpulaa

Ihanaa! Pitkästä aikaa viikonloppu kotona, tai siis laajassa merkityksessä 'kotona'. Eipähän tartte kaahata ympäriinsä, mitä nyt huomenna mahdollisesti käynti patsaan lakituksessa ja maanantaina ehkä luontoretki, mutta muuten siis oleskelen kotona ja tietsikan (ja imurin ja pesukoneen ja silitysraudan) läheisyydessä.

Niin että jos tässä intoudun vaikka postaamaan jotakin, niin mikäs aihe herrasväkeä kiinnostaisi? Saisko olla vaikka

- matkakertomus Bodenseeltä (mukaan tungettu myös kissakuvia)
- taidepläjäys (ja kissakuvia)
- tutkielma aiheesta "mitä näin tässä päivänä muutamana töistä palatessani" (oikein arvattu, paljon kissoja mutta myös muita elikoita)
- esittelyssä japanilainen kierrätys- ja askartelukirja: näin teet vanhoista sukista vaikkapa lelukissan
- mitä käsitöitä huushollissa on kesken (vaikka kuinka miettisin, tähän kategoriaan ei löydy mitään kissa-aiheista)

Häivähdys purppuraa...eiku pinkkiä

Useampikin neulebloggari on ihmetellyt, missä kevät viipyy ja kuka sitä oikein jemmaa. Voin kertoa osaltani, että täälläpäin sitä ei ole pahemmin näkynyt. Todistusaineistona käytän yli vuoden vanhaa kuvaa naapurin kirsikkapuusta, jonka olen näköjään laittanut blogiin 23.3.2005. Se saattaa olla kuvattu muutamaa päivää aikaisemminkin, mutta joka tapauksessa tuolloin puu on näyttänyt tältä:



Nyt olen sitten kytännyt samaa puuta jo viikkotolkulla eikä se ole juurikaaan näyttänyt risupuskaa kummemmalta. Tässä tilannekuva päiväyksellä 9.4.2006




Pääsiäisreissun aikana puu oli näköjään päättänyt avautua, ja tämmöisessä kunnossa se oli 17.4.



Täytyy tunnustaa, että välillä teki mieli leikata tämä kirsikankukkahuivi pieneksi silpuksi ja käydä liimailemassa sen kukkaset naapurin puuhun. Tää on nyt siitä Pichenette-mohairia (valmistaja Plassard), jota vonkasin joku aika sitten. Jonkinlainen korvike Kidsilk Hazelle, paksuus kutakuinkin sama mutta ei sisällä silkkiä eli on tietysti jonkin verran karheampaa. Hassu juttu I: huiviin tuli ilman sen kummempia suunnitelmia tuhat kukkasta. Hassu sattumus II: koko vehje on matkustanut ikäänsä nähden aika laajalti - lentokoneella on lennelty, luotijunalla suhautettu pariinkin maahan ja autollakin se on matkustanut ainakin 2000 kilometriä. Onko sitten ihme, jos se on väriltään kuin pilaantunut marjapuuro.

Ja kun nyt kerran puu- ja kukkateema on avattu, niin tässä vielä kuvia Kalmthoutin arboretumin kevätpäiviltä. Olen käynyt siellä uskollisesti joka vuosi, mikäli en ole ollut matkoilla siihen aikaan. Uskollisesti olen myös joka vuosi pyytänyt, etteivät enää lähettäisi kutsua mun työsähköpostiin vaan yahoomeiliin, ja melkein joka vuosi ne lupaavat sen muuttaa... vaan niinpä taas seuraavan kevään koittaessa eräänä kauniina päivänä sieltä tulee kutsu, joka saa työkoneen ihan juntturaan.




Okei, on kai se kevät sitten edennyt, kun toisen naapurin magnolia kukkii jo näinkin komiasti.

Jokos teitä alkaa oksettaa tämä ylenpalttinen vaaleanpunaisuus?

Työkaveri toi mulle päivänä muutamana näytille lapsenlapsensa puseron. Tarhassa oli ollut retkipäivä metsään, ja tulokset näkyy tässä. Hervoton hole niskan ja olkasauman välissä ja tietysti tytön lempipusero kyseessä. Minä avulias aatu hyökkäsin heti kaivelemaan ompelutarvikelaatikkoa ja tunnustetaan nyt tässä taas suomeksi, että ostin samalla kaikenlaisia naamiointijutskia siltä varalta, ettei korjaus oikein onnistuisi.



Pusero oli neulosta, tosin niin pörröisestä langasta, etteivät silmukat juurikaan erottuneet pinnasta. Poimin ensin silmukat apupuikoille ja varmistin, etteivät ne lähteneet karkuun...


..ja käsinompelun jälkeen surrasin ompelukoneella varmistusompeleen. (Hih, ittekkin kattelen tätä kuvaa vähän kriittisemmin kuin mitä kamerasta näkyi: saumoissa näyttää olevan kaikenlaisia möykkyjä ja aaltoja, varsinkin niissä kohdissa, joihin en edes koskenut.)


Somisteet jäi sitten loppujen lopuksi käyttämättä, kun korjauskohta oli melkeinpä niskassa ja sinne olis ollut vähän outoa tunkea mitään isompia kukkakuvioita. Tämmöisen kuitenkin rakentelin, kun nyt sattui olemaan henki päällä.

Heippa! Tämä tipu lähtee nyt pääsiäisen viettoon

Bye-bye birdie! It's time for Easter holidays. I didn't have a religious upbringing, but knitting isn't on the agenda. See ya!

Some sights from Cologne - Tuokiokuvia Kölnistä

Last weekend it was time to head for Cologne where the Handarbeit&Hobby fair was held for the 24th time. I had high hopes, especially when the previous weekend's plans to visit another German hobby fair with Stricker, another knitting Finnish expat, didn't materialise. We were both ailing and were not fit to face the challenge of facing all the crowd.


On the way to the Köln Messe area I came across this sign. Is it a warning sign for pedestrians and cyclists: beware of elves walking in the middle? I thought they were only an Icelandic feature.



Menneenä viikonloppuna oli kalenteriin merkitty käynti Kölnin 24. käsityömessuille. Odotukset oli tavallistakin korkeammalla, varsinkin kun edeltävän viikonlopun suunnitelma käydä toisilla käsityömessuilla Saksassa Strickerin kanssa meni vähän niinku mönkään. Me molemmat podettiin tahoillamme eikä oltu oikein parhaassa kunnossa tapellaksemme messujen väkijoukoissa.

Matkalla messualueelle törmäsin tämmöiseen opasteeseen. Onko se varoituskyltti jalankulkijoille ja pyöräilijöille: varokaa keskellä kulkevia menninkäisiä? Mä luulin, että niitä on vaan Islannissa.




On the way I passed the magnificent Cathedral of Cologne, and the ancient gargoyles were doing what they are supposed to do: spit water. If you look closely on the photo, the pale dots are drops of water, slung at passers-by.

Ohitin matkalla Kölnin upean tuomiokirkon, jonka rakenteissa vesinokat oli täydessä työn touhussa: ne tosiaankin sylki vettä ohikulkijoiden päälle. Kuvassakin erottuu vähän vesipisaroita vaaleina pläntteinä.

First of all, soccer was dominating some of the stands.





Hetkinen, eikös mun pitänyt mennä käsityömessuille eikä jalkapallomatsiin?


I was on a quest to find some buttons. On the other hand, if I were to find something *really* nice, it could end in a heartbreak since most of the items weren't for direct sale, only to be ordered. If only I had a yarn shop of my own.

Nappikauppaakin piti tehdä, mulla oli Tehtävä. Toisaalta jos messuilta olis löytynyt jotain käsittämättömän ennennäkemättömän ihanaa, siitä olis tullut vaan paha mieli, sillä suurin osa kamoista ei suinkaan ollut nyt myynnissä, ainoastaan tilattavissa. Ja eihän mulla mitään lankakauppaa ole, jonka nimissä voisin tilailla.


Hih, ja tässä taas Moro-juttuja Aamulehteen:

Now this is how you should model the sweaters, isn't it?


Näin niitä puseroita pitää esitellä, vai mitä Minna?


There were 200+ exhibitors in the show, yet they all must have had the same coreographer.

Ilmeisesti messuille oli palkattu vain yksi koreografi, vaikka näytteilleasettajia oli yli 200.

I think I'll save the best photos for later, just showing you a few teasers.






(mielenkiintoista anatomiaa)

Aattelin säästää paremmat kuvat myöhemmäksi - ehkä koostan messukäynnistä jonkin pienen jutskan Ullaan. Härnään siis vaan muutamalla etukäteiskuvalla.







Who cares about the yarn when it's presented among one of the Great Finnish Inventions: Who has heard of Nordic Walking?

Kuka tässä mitään lankoja katselee, kun kävelysauvatkin on esillä.


Now, boys and girls, THIS is why it's worthwhile knitting a swatch and calculating the correct amount of stitches. Just imagine you've spent hours and hours knitting a Moebius scarf and it turns out like this.

Lällällälläl-lää-lää, kuka ei tehnyt mallitilkkuaa-aa? Kenen Möbiuksesta tuli vähän suu-rii? Harmittaako, harmittaako - kuuntelen...

Taisin löytää ihan vahingossa Novitan Samoksen valmistajan.

Vähän kyllä kutkutteli, mutta nämäpä eivät olleet myynnissä.



Kaikenlaisia malleja oli kyllä esillä.


Kuten myös rukkeja.



Sitten lyö ihan tyhjää. Missä oli hiljattain puhetta kimaltelevasta langasta? Oliko se Kristiinan blogissa vai Hesarin jutussa. Täsä sitä ny sitte olis:

Bought a couple of new buttons for my old storytelling jacket. (What manufacturer in their right mind would make beaver buttons?)
Vanhaan tarinatakkiin vähän uutta elämää. (Suvaitsen epäillä, että majavanappien tekeminen olisi valmistajalle mikään kultakaivos.)


Then I happened to bump into Mona who was looking for a pattern for
Mr Bean's teddybear. This little fellow is also knitted.



Mulle käy reissussa usein niin, että jään suustani kiinni, niin nytkin. Mona oli etsimässä Mr Beanin nallekarhun ohjetta, ja ennen kuin huomasinkaan, mut oli palkattu mukaan etsintäpartioon... ja sen jälkeen melkein neulomaankin. Kattotaan taas mistä itteni kohta löydän.


Now it's getting a bit scary. This rug was felted to a form - I have the other parts in my camera but haven't built a panorama picture of them yet.

Pöö! Muotoonhuovutettu matto oli vähän pelottavakin. Kamerassa on koko komeus useassa osassa kuvattuna, en vaan ole vielä rakentanut niistä panoraamakuvaa.


Bring your own lunch.

Mustin murkina mukana.

And when I finally got back home late on Sunday night, this is the sight waiting for me. Apparently my neighbours are moving out - at least they've carried a lot of stuff out of their flat. This huge bunny is tucked under my stairs.

Tulin kotiin myöhään sunnuntai-iltana ja meinasin revetä nähdessäni tämän pikkukaverin rappukäytävässä. Naapurit on ilmeisesti muuttamassa pois (juu, ne seitsemän kissan omistajat) ja olivat ladanneet viikonlopun aikana koko rappukäytävän täyteen roinaa. Tämä pupu tai mikälie oli tungettu mun kämppään johtavien rappusten alle. Joo, tuo kuvassa viistossa näkyvä puuosa on meille johtavat portaat - niin että taas ymmärrätte paremmin mun muuttohaluttomuutta. Hyvä kun päivittäin selviän kunnialla rappuset ylös ja alas, saati sitten että kantaisin astioita tai muuttolaatikoita tai sohvaa tai pesukonetta noissa portaissa.