Monday, October 02, 2006

Eppur, si muove - Se pyörii sittenkin!

Earlier this week I had a moment of enlightment. I realised what I have been missing: power tools. This revelation came right after another one: I desperately needed either a pair of extra hands and arms, or alternatively some kind of yarn winding device. And although it's difficult to believe, sometimes I do try to save money, and no way am I going to pay dozens of euros for a yarn winder. Ventured a trip to a local DIY shop, borrowed an electric drill from a friend, and boy oh boy what a thrill that was! The power! The speed! The accuracy!

I know it's neither refined nor too beautiful, but I was quite proud of myself...until I saw what Tikru has made. The blog is in Finnish but please scroll down until you see the box she has made for her knitting paraphernalia. I truly envious, yet try to stay ever-so-positive as Pollyanna. Considering how little money, effort and time I spent on this thingy, and on the other hand how much easier it makes my life, I'm quite happy.





Voi minua onnellista: olen kokenut valaistumisen. Tai ainakin tiedän mitä elämästäni on tähän mennessä puuttunut: sähkötyökaluja. Täällä viikon vaikuttanut vieras toi tuliaisiksi lankavyyhtejä, ja kun edellisiäkin on muutaman kilon verran kerimättä, niin tilanne alkoi näyttää vähän epätoivoiselta. Joko tarvitsisin muutaman ylimääräisen käsiparin tai sitten jonkinlaisen vyyhdinpuun. Ja vaikkei sitä tätä blogia lukemalla aina uskoisikaan, mä aina silloin tällöin intoudun säästämään; en kyllä maksa kymmeniä euroja jostain lankatelineestä (semminkään kun se täytyisi joka tapauksessa tilata jostain nettikaupasta ja maksaa postikuluja ihan sairaasti). Niinpä hyppelehdin paikalliseen rautakauppaan ja lainasin kaverilta sähköporakoneen, ja yksi ilta menikin sitten ihan ekstaasissa kun otin siihen tuntumaa. Siis mikä voima! Ja nopeus, ja vielä tarkkuuskin! Vapisi Viivi Avellan, mä kohta kirjoitan Sinkkunaisen käsikirjan nro 2. Joka naisella pitäisi vähintään olla oma porakone.

Myönnetään, ettei tämä kyllä ole mitenkään erityisen kaunis tai huoliteltu, mutta kyllä se mulle kelpaa. Olin siitä jopa vähän ylpeä, kunnes osuin Tikrun blogiin ja näin minkälaisen puikkolaatikon hän oli tehnyt. Yritän kuitenkin pysyä positiivisenä oikein parhaaseen Pollyanna-tyyliin. Siihen nähden miten vähän tähän mun härveliin on satsattu rahaa, aikaa ja yritystä, mä olen siihen nähden ihan tyytyväinen. Olen sekä kerinyt että purkanut siihen lankaa värttinältä ja molemmat hommat sujuu huomattavasti helpommin kuin tähän asti.


Other things which are going round and round are my drop spindle. Just finished plying this yarn (You're in the army now) and calculated that I've got about 300 metres of it.

Tässä taas esimerkki miten kamera korostaa kuvissa jotain sellaisia puolia mitä paljaalla silmällä ei oikeastaan edes huomaa. Värttinä oli kovilla kun kertasin sillä kolmesataa metriä kehräämääni vähän ohkosempaa lankaa. (Sävy: You're in the army now) Langassa on kaiken maailman nöttösiä sekä kehruukurssilta että omasta villalaatikosta, yhdistelin vaan luonnonsävyjä eli ruskeaa, vihreää ja luonnonvalkoista. Kehruu on alkanut joskus kesällä ja meinasi tosissaan mennä hermot kun en osannut arvioida, paljonko lankaa pitäisi tehdä että siitä voisi kuvitella neulovansakin jotakin. Vyyhdinpuulla oli helppo laskea kiepautusten määrä, ja tosiaan tästä 300 metristä luulisi jotain valmistuvankin. Aattelin vähän kaulaliinaa asunnottomien keräykseen, mutta mitenkähän tällaisen täysvillan mahdollisen pesun kanssa? Voipi tulla kaulaliina asunnottoman Barbielle, jos tätä joskus pestään.


And since the theme seems to be "things that either go around or are round", here's our next entry. Just tried to make some wheels or flowers of this lovely yarn (Filatura di Crosa's Baby Kid Extra), but somehow it loses its colours on this kind of thin structure. Will have to experiment more.


Kun nyt kerran päästiin pyörivien ja pyöreiden asioiden teemaan, niin kokeilinpa tämmöisiä kärrynpyöriäkin. Lankana ihana Filatura di Crosan Baby Kid Extra, joka kuitenkin tuotti pettymyksen. Vielä kerällä värikkäältä näyttänyt lanka laimeni ihan pliisuksi tässä kokeilussa, ja on sitäpaitsi liian ohuttakin. Kokeilu siis jatkuu toisilla aineksilla tai muuten toisissa olosuhteissa.


...although this project is much more urgent now. The deadline is in less than 10 days. I want to wear a crocheted scarf which is covered with pansies. There are a couple of problems to solve, though. I have 250 grams of Pure Silk of Debbie Bliss (top of photo) but the shade is just a bit too pink, not lilac. Alternatively I'd have about 160 grams of Phildar's pure silk, but while the colour is better, the silk itself doesn't look too good when crocheted. I'd like to crochet some sort of mesh - maybe some simple Irish crocheting pattern like these ones - or I could make some chain stitches which would criss-cross the surface, and the pansies would be attached in a haphazard way. Gee, I really need to decide quickly. This whole thing should be ready by the 14th of this month.



Ja kokeilua tässä kämpässä kyllä riittää. Seuraavaksi pitäisi ratkaista muutama ongelma tässä viritelmässä, jonka pitäisi olla valmis reilun viikon päästä. Varastoissa on 250 grammaa Debbie Blissin raskasta Pure Silk -lankaa (virkattu verkko kuvan yläreunassa), mutta sävy on aavistuksen verran liian punertava. Pienen penkomisen jälkeen löytyi noin 160 grammaa Phildarin täyssilkkilankaa, joka on kyllä väriltään parempi, mutta joka ei näköjään pääse oikeuksiinsa virkkauksessa. Tarkoitus oli virkata hartiahuivin alustaksi jonkinlainen verkko, johon sitten kiinnittyy liuta orvokkeja. Irlanti-reissun kunniaksi voisi tietysti käyttää jotain simppeliä irlantilaista verkkomallia, johon sitten läiskitään orvokkeja kiinni aikas sattumanvaraisesti. Pitäisi vaan tehdä jonkinlainen päätös ja pistää sitten hihat heilumaan. Luomuksen pitäisi olla valmis 14. päivä tätä kuuta.


And let me conclude by showing a photo from Monschau on the German side of the border. A lovely little village in the middle of a green area.

Tuikkaanpa tänne lopuksi kuvan Monschausta, joka sijaitsee nipin napin Saksan puolella rajaa. Söpö pikkuinen kylä keskellä vihreää metsää; turisti-info opasti mm. sauvakävelyn alkeisiin.


Someone in Monschau is into felting.

Joku taitaa sielläkin olla hurahtanut huovutukseen.

6 comments:

Minna said...
This comment has been removed by a blog administrator.
Susanna said...

Mielenkiintoinen vempain, mun pitäs kans värkätä joku tuon tapainen. Mietin sitäkin, että saisko rakennettua oikean vyyhdinpuun ihan kuvasta mallia ottaen.

Sinä se jaksat puuhata erilaisia projekteja!! Noi kukat on ihania.

AnneV said...

Mutta mikä pahinta, mä näköjään oon opettanut sut myös kiroilemaan. Hyi-hyi!

Ja enkö minä siitä värjäämisestä varoitellut moneen kertaan? Ei pitäis edes aloittaa, siihen jää niin helposti koukkuun.

Enkä malta olla mainostamatta, että menen viikonloppuna kurssille - jotakin sellaista villaan liittyvää, mitä en oo koskaan kokeillut, ainakaan ihan sellaisenaan. Niin että jos pelkäät vastarinnan sortuvan, täällä ei kannata käydä kurkkimassa ;-)

Minna said...

Hui, odotan jo innolla raporttiasi! ;-)

P.S. Anteeksi että kiroilin blogissasi. Kivaa ei ole sellainen. Vaikka ei ehkä ollutkaan kovin paha sana, niin poistin koko kommentin.

AnneV said...

No höpsis. Enhän minä sinua tunne, mutta jotenkin olen saanut semmoisen kuvan, että olisit kutakuinkin viimenen ihminen kiroilemaan. Sehän osoitti vain innostusta.

Mä oon muutenkin tässä miettinyt, miten nopeasti ja minkälaisin perustein ihmiset kehittelee näitä mielikuvia toisistaan. Sekä Juulin että Susannan blogissa on ihan viime päivinä sivuttu asiaa. Jospa vaikka blogin kaksivuotissynttärien (21.10.) kunniaksi pykäis pystyyn jonkinlaisen kilapilun tai kommenttikeräimen aiheesta "minkälainen ihminen tätä blogia pitää - siis minkälainen mielikuva sinulla on?". Onkohan kaksi viikkoa liian pitkä aika kerätä vastauksia?

Minna, meetkö viikonloppuna rauta- vai puutavarakauppaan?

Minna said...

Voi-voi, valitettavasti joudun romuttamaan käsityksesi kiroilemattomuudestani, mutta en minä (kai) hirveästi kiroile... ja mikä nyt lasketaan kirosanaksi... :)

Vastaus viimeiseen kysymykseen: en kumpaankaan! Onneksi en ehdi nyt keskittymään puutöihin, mutta katsotaanpa mitä tapahtuu joskus myöhemmin! T. nimim. Vanha veistokerholainen ;-)

Nyt menen vastaamaan tuon uusimman postauksen mielikuvakyselyyn. Pieni hetki, niin siirryn...