Saturday, March 10, 2007

Saiskos olla vähän haastetta?

Ei pitäis varmaan ääneen sanoa, mutta aina silloin tällöin epäilen, olenko vallan menettänyt otteeni todellisuudesta. Tämä on yksi sellaisista hetkistä. Maaliskuun tavoitteena olisi väkrätä vielä yksi pitsihuivi japanilaisohjeiden perusteella ja materiaalina Rowanin Kidsilk Haze. Esikuvana siis tämä:



ja tämä surkea ruttana puolestaan on mun tulkinta samasta aiheesta viime keskiviikolta.



Ihan niin kuin pelkkä järki ei riittäisi toteamaan, että tässä menee vähän aikaa ja valmistumistodennäköisyys maaliskuun aikana on varsin pieni, innostuin sitten vielä tekemään tarkempia laskelmia. Suorakulmaisessa huiviosuudessa on 616 kerrosta ja reunapitsissä periaatteessa 1634, mutta todennäköisesti sorkin sitä vielä jollain tavoin, koska pitsin kulmat kinnaa ikävästi. Reunahan on siksakkia, joten en ruvennut laskemaan silmukan tarkkuudella vaan otin keskiarvon, jonka avulla tuli tämmöiset kokonaislukemat:



Piti saada vielä tarkemmat laskelmat epäonnistumiselle. Jos haluan oikein masentaa itseäni, tähän voi syöttää neulotut kerrokset ja maaliskuun jäljellä olevien päivien määrän, jolloin Excel sylkee takaisin valmiusprosentin, vielä neulomatta olevien silmukoiden määrän sekä keskiarvon, paljonko kuun loppuun mennessä olisi päivittäin neulottava. Eikö olekin kannustavaa kuulla, että joka päivä pitäisi viuhtoa noin 4000 silmukkaa? Paljonkos se tekisi keskivertotumpuissa tai sukissa? Sen saa kyllä joku muu laskea, mulla ei oo aikaa. Jos joku kyselee, mä olen sohvalla neulomassa.




P.S. ykkönen: sain perjantaina iltapäivällä kuulla, että Brysselissä kokoontuu toinenkin neuleporukka kuin se, joka kokoontuu kerran kuussa kaupungin toisella laidalla ja kestää vain pari tuntia. Eli jos ei pääse lähtemään töistä just sillä kellonlyömällä kuin pitäisi, tuntuu ettei kannata lähteä ollenkaan kun matkoihin kuluu niin kauan. Tämä toinen ryhmä kokoontuu joka perjantai ja lähempänä mun työpaikkaa - junalla vain kahden minuutin matka (hih, ja lisäjännitystä luo tää mun kesy yritys matkustaa ainakin kerran kuussa pummilla. Tosin se on pikemminkin olosuhteista johtuvaa kapinaa kuin mitään muuta: eilenkin yritin ostaa lippua mutta automaatti ei ymmärtänyt mun näpyttelyjä vaan sylki mut ulos systeemistä, ja kun juna tuli siihen samaan syssyyn, niin minähän loikkasin sisään ja toivoin ettei sen kahden minuutin aikana ehtis kukaan tulla kyselemään mitään).

Kokoontumispaikkakin on kivempi: ravintola Arthur's, jonka toinen omistaja itse asiassa vetää näitä neuletapaamisia eli suhtautuminen on enemmän kuin suopeaa. Ainoa ikävä puoli eilen oli se, että *taas* oli toimittaja lykkäämässä mikrofonia nenän eteen. Muut siinä heitteli sujuvasti kommentteja asiaan kuin asiaan, mm. ihminen, joka oli tullut ekaa kertaa paikalle ja vasta opetteli neulomaan, kertoi ummet ja lammet siitä miksi hän haluaa opetella ja mitä olettaa neulomisen hänelle antavan. Minä pakenin vessaan, teeskentelin laskevani pitsikuviota niin keskittyneesti etten huomannut mitään mikrofonia missään, sanoin olevani englantilainen ja mitähän muuta vielä. Pitäisköhän sitä vaan ruveta päästämään sisäinen Kurosensa valloilleen ja ruveta antamaan haastatteluja?

Niin että nyt vaan mukaan tämänkin blogin paikalliset suomenkieliset lukijat - mä tiedän että ootte siellä vaikkei kukaan koskaan kommentoi. Josta päästäänkin P.S. kakkoseen:

minkähän vuoksi nykyään ihan kaikki pienetkin jutut aiheuttaa päivityksen blogilistalle? Viime viikolla kun vähän aikaa seurasin tilannetta, niin tekemäni draft-tallennuksetkin näkyivät, samoin kuin se jos joku jätti kommentin. Osaako joku sanoa, mikä on pielessä? oon yrittänyt plärätä läpi kaikki mahdolliset blogiasetukset, mutta en todellakaan oo asiantuntija enkä oo löytänyt mitään mikä niihin voisi vaikuttaa. Help!

6 comments:

muoriska said...

Juu sitä päivittymistä minäkin olen aina välissä ihmetellyt.

Terveisiä täältä susirajan takaa.. meillä alkaa olemaan täällä kevätkelit ja .. kuivalihat on roikkumassa :)

Karoliina said...

Siis alle 100000 silmukkaa! Miten voit edes ajatella jotain noin vähätöistä ja simppeliä? ;)
Enpä ole ikinä tullut ajatelleeksi kuinka paljon esim. neulepuserossa on silmukoita. Aika masentavaa toisaalta, jos laskisi, että vielä 96734 silmukkaa jäljellä, 96733, 96732, jne.
Hyvä siitä tulee. Ja minkä ihmeen takia sun pitäisi saada se tehtyä just maaliskuussa? Jos sulla on joku periaate, niin huijaa: Ota joku helpompi maaliskuun työksi ja siirrät tuon huhtikuun työksi. Pääset heti kuun alusta uuteen vauhtiin eikä ole kuin 95000 silmukkaa jäljellä.

routa said...

onneksi valoisuus lisääntyy, mustaa on ikävä tehdä hämärissä, varsinkin noilla silmukkamäärillä. mutta on se niiiiiin kaunis

Raglana said...

Superhyper-ihanahan tuosta KSH-huivista tulee. Sitäpaitsi aivovoimistelu pidentää ikää, tai ainakin terveyttä, miten se oli - parantaa muistia!

Blogilistan päivityksistä, ks. http://uhoavagnu.blogspot.com/2007/02/kesken.html
- kommenteissa taisi olla pätevä niksi.

22sx28s neuletiheydellä 4000 silmukkaa tarkoittaisi 50 cm levyisen neuleen neulomista 13 cm. Tiukka tahti, mutta mahdollinen. Vaatii kestävyyttä, spurtit ei riitä. Mutta eikös tämä ole lastenleikkiä sen taannoisen 'puolijoukkueteltan' rinnalla, jossa riitti kaavioita ja mittaa...

Maartsi said...

Haamuiluongelma poistunee, kun asettaa blogilistan seuraamaan RSS-syötettä. Älä kuitenkaan kysy, mitä se tarkoittaa ;). Ohjeet on Blogilistan FAQ:ssa, kohta 3.2.

Taina Kauppinen said...

Ihanaa, että teet tämän huivin. Uskallan aloittaa sitten itsekin. Lanka onkin jo valmiina...