Jos sä äitikulta
hetken oottelet
orvokit saat multa
kauniin siniset
Äitikulta joutunee odottelemaan hetken jos toisenkin, jos tytär meinaa hälle kevään viestin orvokkihuivin muodossa tuoda.
Löysin kamerasta kuvan, joka oli otettu 20. huhtikuuta. Mitä sen jälkeen on tapahtunut näille orvokkikokeiluille, on täysin hämärän peitossa. Tässä kämpässä niitä ei näytä olevan.
Lyhyellä Suomi-vierailulla (siis kun vihdoin olin saanut Baddingin pois sylistäni) ja viime viikolla muutaman bussimatkan aikana olen ehtinyt virkata vähän lisää.
Mutta käypääkäs katsomassa neulekirpun valmistuvaa orvokkitakkia!
2 comments:
Vapaata virkkaustako? Kivoja orvokeita, mutta kokonainen huivi kuulostaa tosi suurtöiseltä. Mutta eikös se niin ollut, että työ tekijänsä palkitsee. Jään odottamaan...
Kyllä: erittäin vapaata. Ei mallia, ei lopullista ideaa, ei käsitystä langanmenekistä. Periaatteessa ihanteellista työmatkavirkkausta, mutta jos noita irrallisia paloja kertyy liian paljon ennen kuin rupean yhdistelemään niitä, niin sitten olen nesteessä.
(Suuritöinen? Eikös tämä blogi ole tunnettu siitä, että kokeilut vähän karkaa käsistä, mutta sisu ei anna periksi että luovuttaisin? terveisin nimimerkki "ostin just uuden ison ristipistotyön, jossa on viitisenkymmentä väriä, helmiä ja muuta sälää")
Post a Comment