Tuesday, December 06, 2005

Saanko esitellä: Ossi, Lissu ja nimetön mörri - Meet Ozzy, Alice and just another unnamed creepy crawlie

Ei tullut nahkakäsineitä, tuli neulottu lepakko. - Earlier you may have noticed that I was knitting something black which barely covered my finger. It was the nose of one of these creatures.










Veljekset kuin ilvekset





Brothers in arms




















Uskokoon ken tahtoo - Newsflash

8 comments:

KirsiÄr said...

Oiii kun lutusia. Mitä lankaa/nauhaa toi studio on?

Ja artikkelista: on siis olemassa taidehörhöjä ja niitä, jotka oikeasti tekee taidetta.

Jorun said...

Creepy! Are you knitting with black latex?

AnneV said...

Studio on noin 7 mm leveää nahkamaista nauhaa, valmistusaineet 47 % polyesteriä ja 53 % polyuretaania. Eli tod.näk. tehty vanhoista autonrenkaista. Mutta nimimerkki "myös aidosta nahasta neulonut" tykkäsi tästä kyllä. Kaikkeahan pitää kokeilla.

Jorun: sorry, did you mean 'creepy' or 'kinky'? My knitting secrets are finally seeing some daylight.

Kati E said...

Kiitos vielä kerran ihanasta paketista. :D Veeti tykkäsi kovasti.

Katju said...

Iloista Annen päivää.

Ninni said...

Oho, mikä innovaatio neulomisen alalla! Tuommoisesta kyllä ohja Ullaan! Mua kyllä pikkaisen pelottaa tuommoiset mustat punasilmäiset lepakot. Pitääkin illalla tarkistaa ettei makkarin vaatekaapissa ole yhtään sellaisia ja sitten laittaa vaatekaapin ovi kunnolla yöksi kiinni. Ehkäpä vielä tuoli eteen.

MysteryKnitter said...

Ullaan menemisestä olen samaa mieltä! Itse en ole niin edistynyt tällä neulomisen saralla että pystyisin tekemään omia malleja. Itse vain jäljittelen muita ja valitsen vain värit itse...mutta tuo kyllä ansaitsee paikan Ullan sivulta!

AnneV said...

Kati: väitätkö, että se palasi sieltä ihan ehjänä?

Katju: kiitos kiitos! Meni kyllä ihan huomaamatta ohitse - mutta illalla pistin suun makeaksi, kun piparkakkutalon koristeista osa oli "viallisia" :-)

Ninni ja Mysteryknitter: öööh... mä en vaan itte ole kovin vakuuttunut, että kovinkaan moni haluais neuloa itselleen lepakkoa. Sinänsä neuleteknisenä kokeiluna toi oli ihan hauska: aloitetaan kuonosta, neulotaan pää ja vartalokappale pyörönä niin että siitä tulee kutakuinkin hiiren muotoinen. Siivet yhdistetään neulomisvaiheessa vartaloon, ja viimeinen siipisilmukka kulkee takaisin kohti alkua ja se yhdistyy korvasilmukoihin. Ei saumoja, ei langan katkaisuja välillä, ja jokaisesta tulee taatusti yksilö.