Siis tää on niinku niin New York...
Tikapuu- ja pellavalankaa yhdessä.
Tyyli on vapaa.
Mä oon Arto Melleri.
Siis miten tää on tehty?
Tähän A. kirjoittaa varmaan omankin kommentin.
Clapotis Novitan Floricasta.
Illan emäntä lomaili hiljattain Uudessa-Seelannissa. Eikö nämä tuliaiset osoitakin, että hänen pitäisi pistää neuleblogi pystyyn? Kuka muu kuin täysverinen neuloja roudaa tämmöisiä mukanaan?
Oli tuossa lehdessä ihan kivojakin malleja, mutta tämä taisi kirvoittaa eniten kommentteja (eikä kaikki ihan ystävällisiä).
Sitten päästiin vielä hiplaamaan Touch Yarnsin lankoja. Aah, ooh! Merinoa, silkkiä, angoraa...
8 comments:
Mä alankin heti kutoa omia lonkkatoppahousuja. Onkohan Uusi-Seelanti asettanut lankojen maastavientikiellon, kun ei noin ihquja ole täällä näkynyt. Hukkaan menevät noin lämpimissä oloissa. Tänne vain kaikki!
Pidettäskö seuraava Tampere-tapaaminen jossain tuolla eteläisen pallonpuoliskon suunnalla?
Hei, minäkin haluan tuollaiset lankasynttärit! Ja seuraavaa äkkilähtöä pitää nyt sitten ilmeisesti katsella Uuden-Seelannin suunnalle.
Kyllä tuollaiset virkatut kalsongit on aika vinkeät. Vai onko se bikinin alaosa? Tuntuu varmaan aika häijyltä, jos sinne menee hiekkaa... Noitten kanssa vois sitten vaan lauleskella "näytä mulle missä sulla on rusketusraidat"
Eikös joillakin neulojilla ole vaikeuksia saada kaikki Novitan Palmat käytettyä? Lantiosuojuksiinhan se sopisi kuin nenä päähän. Kuvassa on vissiin jonkinlainen bikinien päällä pidettävä rantahame. (mä voin varmaan tässä vaiheessa paljastaa, että se mun muutama kuukausi sitten valmistunut vihreä terassin matto on hyvin samannäköinen, ja kun se kerran on tehty putkena, mä olen ihan kokeilumielessä pujottautunut sinne sisään ja kokeillut sitä hameena. Julkisivulautakunta kuitenkin puuttui asiaan välittömästi.) -- Heh, ja eikös tuossa ole sentään kyse rusketusruuduista eikä -raidoista?
Kyllä miulle vaan soppii pitää Tampere-tapaaminen esim. Tasmaniassa. Melkein sama asia, eikö?
Ja Nanna, be careful what you wish for. Se on yks kaunis kerta, kun sun oven takana laulaa moniääninen kööri, joka tekee sitten yllätysratsian sun neulekoppaan.
Nanna, Annen sanoissa on järkeä. Mä rupesin heti visioimaan meille yhteisiä lankasynttäreitä. ;D
Kyllä sitä kaikkeen voi elämässään joutua, nyt sitten neuleblogiinkin. Kudelmien teknisiin yksityiskohtiin en oo pätevä ottamaan kantaa, mutta tuli kyllä heti sellainen taiteellisen dekadentti olo, kun tollasen kaulaansa kietaisi. Vaikka ehkä nautittu samppanjakin vaikutti asiaan. Oma suosikkini on se Melleri-liina, siinä suuri taiteellisuus yhdistyy minimaaliseen käyttökelpoisuuteen (siis haloo, mitä järkeä on neuloa kaulahuiviin jo VALMIIKSI reikiä?).
Hi Stéphanie, and thanks for leaving a comment even though I used only Finnish this time (sometimes it's because I'm too busy to write in English, sometimes I just feel that all the foreign readers have vanished). The scarf is made of the Finnish yarn manufacturer Novita's 100 % wool, and it's light and airy. I've used the same yarn for my dyeing experiments - I try to bring some with me to the next meeting.
Ja nyt tänne on eksynyt myös A, blogi- ja varsinkin neuleblogikriitikko par excellence. Heh, jos tätä blogia yhtään pläräät, niin voipi löytyä enemmänkin sellaista kamaa, jossa (teko)taiteellisuus yhdistyy todellakin minimaalliseen käyttökelpoisuuten. Hauskaa on kyllä ollut! Jokos olet nähnyt mun neulotun lepakon? (miksi joku haluaisi neuloa semmoisen? Älä kysele, inspiraatio kun iskee, niin siinä ei käyttötarkoitusta tai onnistumista tai hyötyä kysellä.)
Mä nousen heti barrikadeille puolustamaan neulottua lepakkoa. Se on ihana. :D
Post a Comment