Sunday, January 15, 2006

Who said Christmas was over? - Ja TAAS tuli joulu, ainakin lankahamsterille

Where should I start this story? I think it was already years ago when I was looking for a knitting group in Brussels and landed here. At that time there were none, but the system was helpful enough to suggest other groups in the neighbourhood. Like Paris and Amsterdam. Well, in a broad sense they ARE near. Then the group moved to Yahoo groups and I followed. I've been a member since 2004 but have never taken part in their weekly meetings (stupid, stupid work which keeps me busy on Thursday nights).

Then there is an active knitting group in Lille, just across the French border and easily accessible by train from Brussels. And when the girls started talking about visiting Lille and especially its yarn shops, I just knew I had to be there. So, even though there is a language barrier for me, I sort of invited myself as an outsider, and even dragged a friend with me to act as a comfort blanket, should I feel totally intimidated.





















Jaahas, kuinkahan kaukaa taas aloittaisi selitykset? Siitä on jo useampi vuosi aikaa, kun rupesin tosissani etsimään paikallisia neulontaporukoita, ja jotenkin päädyin näille sivuille. Siihen aikaan Brysselissä ei ollut aktiivista toimintaa, mutta systeemi avuliaasti ehdotti, että liitypä johonkin toiseen lähistöllä toimivaan ryhmään, esimerkiksi Pariisin tai Amsterdamin vastaaviin ryhmiin. Onhan ne toki laajassa mielessä "lähiryhmiä", eihän tästä Pariisiin hurauta junalla kuin puolitoista tuntia. Ikävä työnantaja vaan edellyttää, että torstaitkin on työpäiviä, joten en ole pystynyt osallistumaan yhteenkään viikkokokoontumiseen. Tuolla Meetupissa tapaamiset muuttuivat muka maksullisiksi, jolloin Pariisin porukka pisti oman Yahoogroupsin pystyyn, ja minä olen roikkunut mukana vuodesta 2004.

Myös Lilllessä toimii aktiivinen neuleporukka, josta on ollut puhetta Brysselin neuletapaamisissa. Lilleen puolestaan pääsee junalla noin 40 minuutissa; se on just rajan toisella puolella Ranskassa ja mun rakkaat työkaverit käy siellä mielellään lauantaisin shoppaamassa. Niinpä sitten kun Pariisin porukka alkoi ehdotella viikonloppuretkeä Lilleen ja varsinkin sen kaupungin muutamaan lankakauppaan, minäkin rupesin innostumaan ja kutsuin itseni mukaan kuokkavieraana. Raahasin vielä kaverinkin mukaan mörönsyötiksi siltä varalta, että ranskalaiset ei haluaiskaan leikkiä mun kanssa.


So, we arrived there on Saturday morning, and as a warm-up we visited the Anny Blatt shop. January sales had started and although we were tempted, I only bought four balls of machine-washable angora in a lovely dark blue/green shade. Too bad that the colour isn't photogenic, no matter what I try, it just doesn't look right.

At noon we had a meeting in a local cafe, and it felt so funny when little by little you started recognising people and the names of their blogs which you visit from time to time but don't really know who are behind those names. We spent about two hours there, and it was just the perfect idea, since the day's main attraction, this yarn shop, was closed from noon until 2 pm.





















Saavuttiin siis suomalaiseen tyyliin hyvissä ajoin aamujunalla. Ensin käytiin vähän verryttelemässä Anny Blatt -liikkeen alennusmyynnissä, josta tosin tarttui mukaan vain neljä pikkuruista nyttäröä konepesunkestävää angoraa. Häh, kuka haluaa pestä angoransa koneessa? Väri on tavattoman kaunis tumma sinivihreä, mutta näyttää olevan yksi niistä sävyistä, joka ei kertakaikkiaan onnistu kamerassa.

Puoliltapäivin hipsittiin paikalliseen kahvilaan, joka oli mainittu lopullisena kokoontumispaikkana (voisin muuten kertoa pari sanaa tämän reissun suunnittelusta ja siitä tiedottamisesta, mutten taida viittiä. Pääasia, että porukka saatiin kasaan.) Oli kyllä vekkulia, kun pöydän ääreen kertyi parikymmentä neulojaa, joista pikkuhiljaa tunnisti joko taiteilijanimen tai heidän bloginsa, johon on osunut ehkä sattumaltakin. Syötiin ja juotiin ja neulottiin siinä parisen tuntia, mikä oli kerrassaan loistava idea, semminkin kun päivän pääkohde oli suljettuna keskellä päivää klo 12-14.


Then we were divided into smaller combat groups. Some of us would return to Anny Blatt, some took the metro and some wanted to walk to the yarn shop. I'm glad I joined the walking group: it helped both digestion and blood circulation, and by the time we arrived at the yarn shop, I felt ready to battle. And Santa Claus wished us welcome there:



All sorts of everything
















Lounaan jälkeen jakauduttiin pienempiin taisteluyksikköihin: osa palasi Anny Blattille, osa lähti metrolla kohti toista lankakauppaa ja osa päätti kävellä sinne. Olin kyllä tyytyväinen, että liityin kävelyryhmään: ruoka ehti vähän laskeutua ja sikstoiseks verenkierto vilkastui niin että perille päästyä olikin reipas ja vireä ja valmis taisteluun halvoista langoista.




At first it was really quiet...














Alussa olikin ihmeen hiljaista...


Hey, girls, there's some cashmir yarn here in the corner! -Where? Where? I want some, too! I'm just glad we weren't on a boat, it would have capsized.















Mutta sitten kuului huuto: "Hei, täällä nurkassa on kashmir-lankaa! - Missä, missä, mulle kans!" Onneksi ei oltu laivalla kun tämä tapahtui, nurinhan se olisi mennyt.


There was yarn just everywhere. And I mean everywhere. And lots of it.














Lankaa oli ihan joka puolella. Paljon.

And those colours!














Väriterapiaa.

Kid mohair cost 1.85€.














Kid mohairia oli montaa sorttia, muttei ihan ohutta (sorry, Nanna). Kerän hinta 1,85€.


I guess you won't be satisfied until I show you what I bought. I don't care if these never turn into a sweater, they can be kept as pets. 70 % lambswool, 30 % cashmere and soft as a cloud in the sky (not that I have any experience in that area but you get the idea).




















Jaa että mitäkö ostin? Olisi ollut synti ja häpeä lähteä sieltä muutoin kuin kantamalla mukanaan niin paljon lankaa kuin vaan jaksoi kantaa. Nyt mulla on ainakin uusia lemmikkejä - ei ole mitään väliä, tuleeko näistä koskaan puseroa vai ei. 70 prosenttia karitsanvillaa, 30 prossaa kashmiria ja lopputulos pehmeä kuin untuvapilvi.


Then 40 grams of angora combined with 14 grams of Habu yarn which I bought in London in October. The colours are a perfect match.
















Hengetön huivi: 40 grammaa angoraa yhdistyy 14 grammaan Habun erikoislankaa, jonka ostin Lontoosta . Kuvaan en ole tyytyväinen, värit matsaavat kutakuinkin täydellisesti.



La-di-da. Let's not talk about this yet. As you probably can see, it's not yarn but pure wool. Please bear with me for a week and these might look a bit different. (Yeah, they'll certainly look different, but will they look better is another matter.)














(Viatonta viheltelyä) Ei puhuta näistä vielä mitään, jooksis? Sen varmaan erottaa kuvasta, että kyseessä ei ole mikään lanka, vaan pelkkä villakuitu. Katsotaan noin viikon päästä, mitä näille on tapahtunut, mihin muotoon ovat muuttuneet. (Muoto varmasti muuttuu, juu, mutta muuttuuko se paremmaksi?)


That's it, folks. Just a couple of photos from the city of Lille at night.
































Lopuksi vielä muutama tunnelmakuva Lillestä illansuussa. Koko päivä kului ikään kuin toisessa aikaulottuvuudessa, joten jouluiset hahmot ei oikeastaan hetkauttaneet lainkaan. Keskustorilla oli vielä joulukylä pystyssä, samoin maailmanpyörä, ja joka paikassa törmättiin joulukoristeisiin ja -valoihin. Jospa pääsiäiseen mennessä ne häipyvät?

16 comments:

KirsiÄr said...

Mäentaaskaanalamitään. Paitsi että enhän minä olisi kuitenkaan osannut tuosta määrästä mitään valita. Aika ihania löytöjä. Ja minä taidan tietää, minne nuo villakuidut päätyvät ;)

la sof said...

i was very happy to meet you, Anne. hope i meet you more often, hope european knitters meet more often.

Johanna K said...

Emmäkääalamitää. Miks mä en asu Keski-Euroopassa, miks mä en asu Keski-Euroopassa - *polkee jalkaa ja ulisee*.

Mut joo loppupeleissä olis käyny kuten Kirsille, eihän tuolta olis osannu mitään valita. (Onneton selitysyritys...)

Mutta mitä noi Salsa-kerät kaupan ikkunassa tekee...? :)

AnneV said...

Hähhää, Kirsi, luulet vaan tietäväsi! Nyt mä ainakin ymmärrän, mikä on Tampereen Lanka-Aitan esikuva.

Sofie: likewise! It was so great to see the people behind the blogs. And I do agree that we should meet more often - too bad that my employer thinks that Thursdays are working days and I should stay in the office. I would much rather sit in a cafe in Paris and knit,knit,knit...

And you have a great panoramic photo in your blog - now everybody can see what the 'cave' was really like. http://tricotfrankenstein.blogspot.com/

Johanna: no, jonkun on uhrauduttava asumaan täällä saasteidenkin keskellä, ei kaikki voi olla siellä puhtaassa Suomessakaan. Mutta toi mitä sanoitte valinnan vaikeudesta on ihan totta, ja sitten sellainenkin ilmiö, että kun joku muu meni tonkimaan ihan samaa kohtaa missä itse olin ollut muutama minuutti aiemmin, niin nehän löysi sieltä vaikka mitä kivaa. Epistä, epistä!

AnneV said...

No juuh - näin kasvatetaan kommenttimäärää ihan itse. Eiku piti käydä erikseen vilkaisemassa, mistä ihmeen Salsasta oli kyse. Se on näköjään jotain Tangomaista hapsulankaa - eli salsa oli vissiin muotitanssi muutama vuosi sitten, niin kaikki langanvalmistajat teki samannimistä lankaa.

Sen sijaan sitä Novitan Salsan kaltaista (tai siis aivan samaa) lankaa mulla on jossain Kölnin lankamessuilla napatussa kuvassa parin vuoden takaa. Jeejee. Suomalainen työ kunniaan ja niin edelleen...

nanna said...

Jaahas, ja viikon päästä sitten saadaan ihailla tuloksia villakuiduista... jännää! Ja on kyllä sen verran hyvän näköinen lankakauppa, että tuolla voisi viettää tunnin jos toisenkin. Ei kai sattumalta ole keksitty mitään lankapakettimatkoja Helsingistä Lilleen??? määtahdontahdontahdon

Anonymous said...

Haha, I love the sentence:"they can be kept as pets".
It is a great fun to read your article, I hope we can meet again.
Bulle

Riikka said...

Varsinainen lankaparatiisi. Pitäisköhän järjestää joku kimppamatka sinne Keski-eurooppaan. Mehän voitas vaikka majottua teille... Eiks vaan =) Linja-autollinenkin kun lähtis niin hyvin mahtuis =)

Sophie (Lille) said...

Sorry I didn't have time to speak to you. I had a great time and agree with you: knitters should meet more often!

Tarja said...

Nymmää pyärryn! Siis voiks tollanen paikka olla! Harmi, ettei se ole nettikauppa.

AnneV said...

Bulle and Sophie: like the lyrics in an old song "we'll meet again, don't know when, don't know where..."

Riikka: tässä se nyt nähtiin, mun olisi siis ilmeisesti pitänyt vuokrata ittelleni se 230 neliön suuruinen loft-asunto ja varustaa se kerrossängyillä. Äkkiäkös sitä sitten omistusasuntorahatkin tienais, kun majoittais muutaman autolastillisen turisteja matkalla Lilleen.

Tarja: mulle oli jo suuri yllätys, että niillä on ylipäänsä nettisivut. Jotenkin se oli niin paikoilleenpysähtynyt paikka ja vähän surullisella alueella, etten voinut kuvitella heillä olevan kiinnostusta omiin sivustoihinkaan.

Pelottavinta tässä on se, että sinne pääsee matkustamaan melkein samassa ajassa kuin mitä multa menee saman kaupungin sisällä metrolla ja bussilla lankakauppaan resutessa. Jossain aika lähellä, joskin Belgian puolella, on myös Phildarin kuulemma iso myymälä. Help!

AnneV said...

And Bulle: they are so soft and sweet, just as tiny little kittens. I'm quite sure that people keep even more strange things as their pets ;-)

mari said...

Heti tietysti suhahdin tuonne sivuille - sano että tämä "100% Cachemire 3,00€ les 50gr" ei ole totta!?
Nyt ihan huimaa.

AnneV said...

Krhmhm. Nyt täytyy tavoitella uskottavuutta: E-e-eei ne maksaneet kolmea euroa kerä. Ei ne voineet maksaa, kun 100-prosenttinen akryylilankakin maksoi 3,85. (joo, valehtelu on rumaa, tiedetään. Mutta ainakin fantsulangoissa oleva Aspen maksaa just ton 3,85 ja koostumus on 95% polyamidia, 5% lurexia.)

Menikö läpi?

Johanna K said...

Anne, sä et vielä ole vastannut omituisuus-meemiin... Eli täältä yks haaste lisää. Vaikka toisaalta noi Lille-reissut taitaa päästä sillekin listalle :-D :-D

tinna said...

apua, apua, apua...pyörryin tosta lankamäärästä! olisin varmaan seonnu tollasessa kaupassa!