Sisarukset Sitku, Mutku ja Eiku - The story of Whenn, Yerbut and Ohshi..

Hei, miksei näy mitään neuleita eikä ole näkynyt pitkään aikaan? Noku kaikki aika menee ihan muissa hommissa. Töissä imetään ihmisestä kaikki mehut - yks työkaveri on rikkonut selkänsä, toinen pitkällä lomalla ja kaikki hommat niin ihanasti rempallaan.

Sitku tämä ristipistotyö vihdoin valmistuu, voi vähitellen taas aloittaa uusia neulomuksia. Täytyy sanoa, ettei ole tullut viime aikoina paljonkaan sohvannurkassa istuttua ja pisteltyä. Haluaisin vaan saada tämän valmiiksi ja kehyksiin (tai ainakin vietyä kehysliikkeeseen) ennen kesälomaa.



Mutku menin välissä tilaamaan tämmöisen her-vot-to-man ison työn, jota tekis ihan hirveesti mieli aloittaa. Jos ihan vähän vaan kokeilisi? (olen huolitellut reunat ja ommellut muutaman apulangan 10x10 ruutujen hahmottamiseksi, kun tässä ei olis ihan kauheesti varaa töppäillä. Mutta eihän tuollaisia valmistelevia töitä vielä lasketa aloittamiseksi?)



Eiku-kategoriaa edustaa tämä viime kesänä ostettu auringonkukkatyö, jota rupesin pistelemään tässä jokunen aika sitten. Löysin vihdoin rullattavat kehykset, joissa tämänmallista työtä on muka helpompi pyöritellä - leveys on jotain 25 senttiä mutta tää on yli metrin korkuinen. Homma vaan tyssäsi ihan alkuunsa, koska lankojen värimääritykset on ilmeisesti pielessä. Olin pistellyt ensimmäistä lehteä jonkin matkaa ja vaan ihmetellyt kun värit ei ihan vastaa mallikuvaa, mutta seuraavassa kuviossa epäilys varmistui: toinen varsinainen lehti ja sen suonet ei erottuneet oikeastaan yhtään toisistaan. Ihan kiva juttu juu. Jätin kankaan kehyksiin ja langat palasivat Tanskaan ihmeteltäviksi. Tämä työ on siis jäissä ties kuinka pitkään.




Tulevana viikonloppuna olis tiedossa kaksikin KIP-tapahtumaa, joista kumpikaan ei ole Brysselissä. Nyt äkkiä kehittelemään jotain neulottavaa. (ja jos haluatte vielä yhden esimerkin meitsin kuuluisasta itsekurista ja -hillinnästä, niin mun ei pitänyt tätä kertoa kun langat ei oo vielä valmiita, mutta mää vähän värjäsin villalankoja eilen illalla ja olen kuin tulisilla hiilillä kun niitä ei oikein voi vielä esitellä. Tuli aika metkoja, vaikka itse sanonkin. Vielä kun saan ne kuiviksi ja kerittyä, palaan tänne lällättelemään niiden kanssa.)


Hey girl, what's happened to your knitting? You haven't shown anything for a long time. Yes, I know.

Whenn this cross stitch project is finally finished, then I'll allow myself start doing something else. I must say that travelling around Europe doesn't contribute much to the progress. Besides, there isn't too much daylight left when I get home from work. This is really testing my endurance and determination: I want to get rid of this as soon as possible. (Nice try. We almost believe you.)



Yerbut I'd really like to attack this monster. 49 different colours, some extra rainbow-coloured thread, beads, and the bigges canvas I've ever stitched on. Can't I at least secure the edges of the canvas? And sew in some neutral help threads so that counting the 10x10 squares would be easier? Please?



Ohshi... the colours in this project must be wrong. I finally found a suitable frame to put this canvas in (25 cm x 120 cm) and in order to mark the middle of the canvas, I allowed myself stitch a little bit. Just one leaf. Hmm. The colours don't really match the photo, I thought, but continued all the same. It wouldn't have been the first project where there are slight differences in the shades of green. When I started the second leaf, it became obvious that something was REALLY wrong. The colours of the leaf and its veins were practically the same, so I contacted the manufacturer and they suggested I send the threads back for verification. I did that, and right now I hate the whole project although it's only barely started.



Oh well. KIP day is approaching fast - I'll have to pick a knitting project before Saturday. A bag maybe? (And I wasn't going to tell you this yet, but I can't contain myself: dyed some yarn last night and even though the hanks are in the washing machine and need some serious unwinding, I can only tell you that the colours are interesting, to say the least. I'm practically jumping up and down. Trust me, as soon as they're dry and not quite so messed up, I'll come and present them to you.)