Friday, December 03, 2004

Does this spell abstinence to you? - Totaalikieltäytymistä Annen tyyliin

Remember what I wrote earlier? There's too much yarn in my flat, too many books, too little space, so I would quit buying and concentrate on finishing my projects and make space for the ones I've already got. Others are talking about yarn diet, I've used the word abstinence. Actually, I was doing quite well, but then first the mailman had a surprise waiting for me, and then another one at my local yarn store (where I went just to check one thing. Honestly!)
Posted by Hello

Kiitos, ei tarvitse muistuttaa mitä tuli sanottua muutama päivä sitten. Siis että on liikaa lankaa ja kirjoja ja liian vähän tilaa, eli lupasin lopettaa osteskelun ja keskittyä olemassaolevien projektien viimeistelyyn ja tilan raivaukseen. Toiset on puhuneet lankadieetistä, mä olen käyttänyt termiä pidättäytyminen. Aika hyvin siinä muutama päivä menikin, kunnes postimies pääsi yllättämään parin paketin kanssa (eikä edes soittanut kahdesti) ja perjantaina tuli toinen yllätys vastaan yhdessä vakilankakaupassani, jonne olin mennyt vain katselemaan. Ihan oikeasti! Olisin vaan katsellut enkä ostanut!

Earlier this summer I had bought some red India of Lana Grossa. Had an idea for a shawl where I wanted to throw in some "Costa Rica" of Gedifra as well. The lady at my LYS here in Brussels promised to order it and then give me a call. Total silence fell. In the end of September I went to the shop and asked what had happened. She remembered the case but said that she hadn't even ordered it yet, did I still want it? At that point I was pretty pissed off, since I had just seen the yarn when visiting Maastricht, just didn't buy it there because I thought that since this lady in Brussels had my phone number, she would pester me if I didn't buy the yarn from her after all this trouble – and after that she would never order anything for me again. So, I renewed my order, checked that my telephone number was ok in her book and started waiting again.

As you probably can guess, she didn’t call. I must say that I was rather curious to hear her second explanation, so I decided to pay a visit to this yarn shop now that I had the opportunity. In I went, and the first thing I saw on the shelf was this red Costa Rica. I grabbed it and went to the cash desk, starting the conversation rather mildly, saying that I had been expecting a phone call from her. Ooh, madame, you must have left me wrong number, I’m sure we have called you. Nope, I checked your book last time when I came here. Ooh, madame, I must have misplaced my big red book of customer contacts. Ho-hum, I can see it right there on your desk (didn’t say this out loud, just thought to myself). Anyway, madame, it was such a long time ago you ordered this yarn that I thought you weren’t interested any more – what was it, a year ago?

By now I should be used to this way of making business in Brussels – they’re just not interested. You just have to keep prodding them if you want something. Or is this a clever marketing strategy: make the customer feel extremely happy if and when she finally manages to buy something? Anyway, I use all this as an excuse why I bought the yarn despite the decision to stop. This was my confession. Please don’t doom me. 6 balls = 300 grams. Maybe it's not good to stop cold turkey. Maybe I should allow myself a cooling period until Christmas. (Maybe I'm in denial and look for excuses.)

Posted by Hello


Joskus kesällä olin ostanut punaista Lana Grossan India-lankaa. Kehitteillä oli hartiahuivi, johon tulisi lisäksi Gedifran Costa Ricaa. Kävin yhdessä Brysselin harvoista lankakaupoista, jonka omistaja lupasi tilata Costa Ricaa Saksasta ja soittaa mulle, kun se saapuisi. Sitten tuli ihan hiljaista. Syyskuun lopulla kävin kaupassa kysymässä, oliko jossain jotain ongelmanpoikasta, kun mulle ei ollut soitettu. Omistaja muisti tapauksen, mutta sanoi, ettei hän ole vielä tilannut sitä; olinko ylipäänsä enää kiinnostunut koko asiasta. Siinä vaiheessa kieltämättä vähän harmitti; olin hiljattain käynyt Maastrichtissa ja nähnyt samaa lankaa ja miettinyt, pitäiskö se ostaa nyt kun sitä sattuu olemaan tarjolla. En sitten ostanut, kun aattelin olevan noloa, jos Brysselin täti soittaa ja mä sanon, etten sittenkään ole enää kiinnostunut. Sen jälkeen se ei ainakaan koskaan tilais mulle mitään. Niin että tällä käynnillä sitten uudistin alkuperäisen tilauksen, tarkistin, että puhelinnumeroni oli oikein hänen muistikirjassaan ja aloin taas odotella.

Kuten varmaan arvaatte, soittoa ei koskaan tullut. Olin kyllä kiinnostunut kuulemaan hänen uuden selityksensä, joten otin taas asiakseni lähteä käymään lankakaupassa toisella puolen kaupunkia. Heti sisääntultuani huomasin tutut langat hyllyllä myynnissä, Costa Ricahan se siellä loisti. Nappasin langat, menin kassalle ja aloitin keskustelun kyllä ihan neutraaliin sävyyn että kappas vaan, tässä nää langat nyt on, olenkin odotellut soittoa. Voi madame, te olette varmasti jättänyt väärän puhelinnumeron tänne kauppaan, kyllä teille varmasti on soitettu. Eipäs ole soitettu, enkä ole jättänyt väärää; tarkistin sen itse viime kerralla teidän muistikirjastanne. Voi madame, minä olen sitten varmaan hukannut sen muistikirjani. Ööh, tuolla se kyllä näyttäisi pilkottavan hyllyllä teidän takananne (tätä en sanonut ääneen). No, joka tapauksessa, madame, teidän tilauksestanne oli niin kauan, etten uskonut teidän enää olevan kiinnostunut – koskas te tätä lankaa tilasitte, vuosi sitten?

Tähän mennessä mun luulisi tottuneen paikallisiin kaupankäyntitapoihin, vaan ei. Näitä ei vaan jotenkin kiinnosta myyminen. Tai sitten tää on valtavan ovela markkinointistrategia: asiakas tulee tosi onnelliseksi, jos ja kun saa vihdoin puoliväkisin ostettua jotakin. – Tämä pitkä ja polveileva selitys siis sille, miksi ostin lankaa lopettamispäätöksestä huolimatta. Olen ripittäytynyt. Älkää tuomitko. Tätä tuli nyt sitten ostettua kuusi kerää eli 300 grammaa. Ehkä lopettaminen kertarysäyksellä ei ole ihmiselle hyväksi. Ehkä olis parempi jäähdytellä pikkuhiljaa jouluun mennessä. (Ehkä mä en vaan pysty katsomaan tosiasioita silmiin, keksin vaan tekosyitä.)

Costa Rica in detail - it's almost 2.5 centimetres wide. 100 % microfibers. Thanks to the material and structure it feels really soft and lovely, almost like feathers. 50 grams, 31 metres, needle size 15, appr. 500 grams needed for a sweater (short sleeves).Posted by Hello

Lähikuva Costa Ricasta - leveys melkein 2,5 senttiä ja reunahapsut tekee siitä uskomattoman pehmeän, melkein höyhenmäisen. 100 % mikrokuitua, 50 grammaa/31 metriä - eli yhdellä kerällä ei pitkälle pötkitä. Puikkosuositus 15, ja lyhythihaiseen puseroon ilmoitetaan kuluvan noin 500 grammaa lankaa.


2 comments:

MeMoiJa said...

Oooh,that 60ies sweater book in the upper right corner looks tasty! What, no sock books? ;-)

AnneV said...

Not YET I could say. I've placed an order at Amazon - that's one of the "ordered before the big decision" excuses. Just you wait.