Guess where we are now.

Well, this is Esch-sur-Alzette in southern Luxembourg. I've been there only once and was blissfully unaware that there's a yarn shop as well. Actually, I was there almost exactly four years ago, just about to rent a studio. And what a story that was: the estate agent wasn't available, so I had to leave empty handed, should have gone back a couple of days later. The very next day all the money I had with me (three months' guarantee, one month's advance rent and the agent's fee) was stolen from my office. Never got it back. It took quite a while to recover from that blow, and at the same time I got a big speeding ticket as well. All in all, in 2000 I lost two jobs, two homes, one long-time relationship and topped it all with this loss of money. Not a good year; still brings back memories. But let's continue, said an old woman waddling deep in the snow (one of those wonderful Finnish sayings, loosely translated).


Tässä päivän kuva-arvoitus. Missäs ollaan nyt?

Etelä-Luxemburgissa, Esch-sur-Alzette-nimisessä pikkukaupungissa. Olen käynyt siellä aiemmin vain kerran ja olin silloin onnellisen tietämätön lankakaupasta. Edellisestä käynnistä on melko tarkalleen neljä vuotta, olin menossa tekemään vuokrasopimusta. Välittäjä teki vaan oharin, joten täytyi lähteä sillä kertaa tyhjin käsin pois, ja piti palata parin päivän kuluttua. Vaan seuraavana päivän multa varastettiin työhuoneesta lompakko, jossa oli tietysti käteisenä kolmen kuukauden takuuvuokra, yhden kuukauden ennakko ja samansuuruinen välityspalkkio. Ja kumma juttu, eipä tullut koskaan rahoja takaisin. Siinä sitä olikin naurussa pitelemistä, kun piti samaan syssyyn kehittää samat rahat uudelleen ja sitten vielä onnistuin saamaan elämäni ainoan ylinopeussakon - ja sekin oli iso summa. Kaikkiaan menetin vuonna 2000 kaksi työpaikkaa, kaksi kotia, yhden pitkäaikaisen ihmissuhteen ja sitten huippu oli todellakin tämä rahallinen menetys. Ei kovin hyvä vuosi kaikkinensa. Mutta eteenpäin, sano mummo lumessa.

Here's the very first yarn shop I didn't want to buy absolutely anything. I wouldn't have taken anything even if it was free of charge. Why? There was a terrible smell of smoking, it was really disgusting.

Taitaa olla ensimmäinen lankakauppa, josta en halunnut ostaa yhtään mitään. Itse asiassa en olisi huolinut, vaikka olisi saanut ilmaiseksi. Liikkeessä oli käsittämättömän voimakas tupakanhaju, ihan yökötti heti sisään tultua.

Which was such a shame, since this is one of the few places where you can find the French Plassard yarn (front left, for instance).

Mikä on todella sääli, koska ranskalaista Plassardin lankaa ei löydy kovin monesta paikasta. Täällä olis ollu, esimerkiksi etualalla vasemmalla.

And this colourful sight is from a hardware (!) shop called Hela which is located in Bettembourg where I used to live. (But, fittingly, they did not sell yarn back then.) And here's a question to our German readers: do you normally have yarn in Hela shops, or is it just a funny feature in Luxembourg?

Ja tämä värikäs hylly houkuttelee ostajia Hela-nimisessä rautakaupassa. Kyllä, rautakaupassa. Rautakauppa sijaitsee samoilla kylillä, jossa minäkin asustelin, mutta olikos siellä silloin lankaa myynnissä? Ei ollut, ei. Esitän myös kysymyksen Saksan Hela-kaupoissa käyneille: onko niissä lankaa vai onkohan tämä luxilainen erikoisuus? Askarteluosasto ainakin on laaja ja monipuolinen. Ei belgialassa vaan harrasteisiin käytetä noin paljon hyvää myymälätilaa.