Monday, December 19, 2005

Joulumieltä vaan sinnekin! - Ho-ho-ho! Landlord's Christmas surprise:

Vuokraisännän edustaja soitti. Tuli häätö, tai siis tulee kohtapuoliin. Talo myydään, ja kuuden kuukauden kuluttua kaupanteosta pitäis kaikkien viiden vuokralaisen olla ulkona. Jippii. Loistavia uutisia näin joulun alla, eikö?

Oon mä tätä uumoillutkin, mutta ajoitus olis ehkä voinut olla vähän parempi. Hullu tunne: ihan kuin itse olis aiheuttanut tämän, vaikka kyse on ihan vaan rahasta. Kiinteistömarkkinat on täälläkin jatkuvasti kuumentuneet, ja vuokraisäntä kyllä osaa laskea kannattaako myydä vai vuokrata. Viime vuonna jo vuokrat nousi aika reippaasti ja silloin jo vähän inttailin, pitäiskö ruveta katselemaan jotain muuta kämppää. Tänä vuonna taas lomilta palatessani olin saanut vähemmän mukavia naapureita, joiden takia olin jo vähän enemmän tosissani harkinnut muuttoa. No, nytpä ei tartte enää miettiä mitä tekis, ratkaisu on vähän niin kuin ylhäältä annettu.

Ristipistoja en kyllä tee tänä iltana, kädet tärisee vähän liikaa. Onkohan kaapissa yhtään konjakkia?

I got a phone call today: the landlord will terminate my lease and sell the whole house and its five apartments. The tenants are all supposed to move out six months after the deal is closed, by the latest that is. Isn't that wonderful news, just the kind you want to hear a few days before Christmas?

Somehow I have expected this in the past months, so it's no real surprise - but the timing could be a bit better. And it's a funny feeling: I can't help thinking that I have caused this, although it's all about money. The real estate business is doing really well in Brussels at the moment, and it'll probably be more profitable to sell up than wait for any major renovations. Even in summer 2004, I was pondering whether I should stay here or not, after the rents went up rather radically, and lately there's been some other development I don't fancy so much. It's just that I hate moving, and as always in life, it's easier to stay put than jump into the unknown. Now I don't have to make the decision by myself, it's taken care of by someone else.

Yeah, it's not my fault and it's not that I'm immediately being thrown out, but my hands are shaking all the same. No cross stitching tonight, then. Maybe a glass of brandy?


Jaaha, ottaisko lärvit?














Wonder whether there's anything up there to make me feel better.

Käytän tässä samalla tilaisuutta hyväkseni ja esittelen naminamiostokseni: joulu ei ole joulu ilman portviiniä, ja tässä on just sopiva idea: viisi pikkupulloa, joita voi natustella pimeinä jouluiltoina. Pakkaukseen kuuluu myös lahjakortti, jolla voi vielä lunastaa kaupasta yhden täysikokoisen pullon omaa suosikkiaan.














Christmas wouldn't taste like Christmas if there wasn't any Port. And what a clever idea: there are five small bottles in this box, and after tasting them and finding your own favourite, there's a gift cheque, for the value of one full-size bottle. Hmm. It's so hard to choose.


Tavoilleni uskollisena kauhistelen pakkaamista ja muuttamista jo etukäteen. Siitä ei kyllä hyvää seuraa. Onneksi sentään jotkut kamppeet on kutakuinkin siisteissä riveissä, kuten esimerkiks cd:t. Ainakin osa niistä.





















If there's anything I'm good at, it's worrying. It'll be pure h*ll packing and moving all of my stuff. CDs (most of them) are in neat rows.


Kuten myös neulekirjat (ja röhönauru päälle).
















As are my knitting books (I'm glad you can't hear the manic laugh coming out of my throat).

Vielä bonuskuvat Nannalle. Mutta kyllä nyt hävettää: ei ole teemaan sopivia jouluverhoja. Pöytäliina olis, mutta se on kaapissa silittämättömänä. Oli muuten kovan onnen pöytäliina: se on ostettu samaan aikaan kuin tuo kahvikannu, ja kun ne oli ekaa kertaa käytössä, mulla sattui olemaan kylässä kova suomalaismieskolmikko. Oli kuin kolme itämaantietäjää olis pölähtänyt paikalle; jokaisella oli oma spesialiteettinsa. Yksi läikytti upouudelle pöytäliinalle kahvia, toinen suttasi siihen suklaata ja kolmas viimeisteli homman konjakilla. Mä olin siihen aikaan vielä niin paha suustani, että sain vain vaivoin pideltyä suuni kiinni. Teki mieli ehdottaa, että haetaanpas keittiöstä vähän terävämpi veitsi niin saadaan vielä verta tuohon liinalle, sitten se onkin kuin Omo-mainoksesta tempaistu.















And finally, some bonus pictures for Nanna. I don't have any matching Christmas curtains, though. Oh, and the tablecloth is still in the cupboard.


No mutta mikäs se siinä? Ei kai vaan ristipistoliina?





















Look what I found in the secret hiding place also known as the guest room. No, not another cross stitch project, I have had enough!

18 comments:

Riksu said...

Häätö kuulostaa aina pahalta vaikka ei itsessä olis edes mitään vikaa. Kauniimmin voisi sanoa vaikka että vuokrasopimuksen irtisanominen tms. Mutta häätö, HUI!!!

Mukavaa joulua nyt kuitenkin kaikesta huolimatta!!!

tuleva kätilö said...

Sympatiaa!

Itselläni on takana yksi samantapainen tilanne. Huoneisto, jossa asuin, oli ns. talonmiehen asunto toimistorakennuksen alakerrassa. Opiskelijaneitokaiselle se oli ihana kämppä, kun iltaisin ei tarvinnut huolehtia seinänaapureista ja bileissä sai käyttää paraatipuolen saunaosastoa jne.

Laman aikana kämppä ja minä saimme elää omaa railakasta opiskelijaelämää. Kun lama loppui ja firmojen elämä elpyi, talon omistaja päätti saneerata asunnon toimistotiloiksi. Sain häätökirjeen. Ystävällisen sellaisen, mutta silti sanoma oli tyly: sinun kotisi ei ole enää sinun kotisi. Kuusi kuukautta minulla oli irtisanomisaikaa, ei siinä mitään, mutta jännästi heti kirjeen jälkeen kodin tunne häipyi ja entisestä rakkaasta kodista tuli vain katto pään päällä, kunnes uusi koti löytyy.

Ymmärrän siis ehkä hieman, miksi kädet tärisee ja sielu huutaa konjamiinia.

Lämpimiä ajatuksia ja onnentoivotuksia, että se ihana uusi koti löytyy vaivatta.

Stricker said...

Voi kurjuuksien kurjuus :-(. No ei ollut kiva joululahja ! Tsemppiä uuden asunnon etsintään ja pakkaamiseen ... hmm, lankavaraston pakkaaminen ei ole kivaa puuhaa, oma muutto vielä tuoreessa muistissa, mutta pakko tehdä sekin.

Ja ajattele positiivisesti, pääset ainakin inhottavista naapureista eroon! Meillä ne ovat edelleenkin tosiasiaa, mutta ovat kyllä viime aikoina olleet kiitettävän paljon pois möykkäämästä.

Häntä pystyyn ja kippis sille konjamiinille, jos sellaista löysit :-)!

Anonymous said...

Voi hyvänen aika sentään... Onnea uuden asunnon metsästykseen ja hyvää joulua kaikesta huolimatta! Mä voin lähettää Jussin muuttoavuksi sitten, kun asia on ajankohtainen. :)

nanna said...

Voihan kettu! Kylläpä se vuokraisäntä nyt ajankohdan valitsi. Ja jos satut tarvitsemaan apua lanka- ja kirjakokoelman säilyttämiseen, vapaaehtoisia varmasti löytyy;-D

AnneV said...

Voi että täällä on taas ihania kommentteja! Sniff. Kiitos. Puhelinkin on soinut, ja kaikki muuttoaputarjoukset otetaan kiitollisuudella vastaan ;-) Enkö mä jo monta kuukautta sitten varoittanut, että jos joskus rupean puhumaan muuttamisesta, niin kannattaa kaiken varalta keksiä itselleen alibi jo etukäteen, ettei napsahda kohdalle.

Hihii. Olisko nyt hyvä tilaisuus ruveta järjestämään niitä lankaelämysmatkoja Keski-Eurooppaan? Cash and Carry Annen varastoista, kaupanpäällisiksi saa kolme paripuolta Villeroy & Bochin lautasta.

Joo mutta kyllä tässä vielä hymy hyytyy, sen tiedän jo etukäteen.

KirsiÄr said...

Oijoijoi. Ja tiedetään: voivottelu ja käsien vääntely ei auta yhtään. Mutta tuo vuokrasopimuksen irtisanominen on minunkin kauhuskenaarioni. Mutta pala kerrallaan.

Ei kai yksi niistä "viisaista" miehistä ollut Mara? Siinä mies, joka on sotkenut multa noin n pöytäliinaa/mattoa/muuta tasolla pidettävää tekstiiliä.

Kati E said...

No voihan *piip* mikä joululahja. :S

Mutta kyllä sä siitä selviät. Ja Marjuthan lupasi lähettää Jussin muuttoavuksi. Mä uskoisin, et se on ihan sisäsiisti. Ei siis sotke sun liinojasi. :D

nanna said...

Lankaelämysmatkoja vähän samaan tyyliin kuin eilen Nousukausi -elkuvassa: järjestä itsellesi elämys muuttoapulaisena... No, eiköhän se sujuisi ihan mukavasti, jos ensin joisi nuo nestemäiset muutettavat vähän tyhjemmiksi! (ja sen jälkeen sitten ritsipitseilemään...)

Kääks, jouluastioita mulla ei vielä ole, paitsi pari rumaa tonttumukia. Vieläköhän ehtis...?

Unknown said...

Täällä peukut pystyssä, että löytyisi kiva koti langoille, neulekirjoille ja ristipistoille, ja sulle siinä samalla!

Minna said...

Niin, ajattele hyviä puolia! Sä voit löytää paljon paremman ja isomman asunnon (edukkaaseen hintaan, tieteski), minne voi adoptoida paljon uusia karvaisia ystäviä (tarkoitan siis lankakeriä). Vai meniköhän tämä nyt enemmän toiveajattelun puolelle? :(

Susanna said...

Voi kökkö (ei kiroilua toisten blogeissa!) mikä juttu. Muuttaminen on karseeta puuhaa, nimimerkillä 28 muuttoa takana...

Mutta positiivinen puoli: tulee kerralla siistiä :D Paljon kunnollisia muuttolaatikoita jotka menee päällekkäin, paljon ystäviä ja muita kaduntallaajia hommiin, ja vähän konjakkia päälle :D

Niina said...

No hyi, onpas "ihana" joululahja...
me kanssa eletään koko ajan hienoisen irtisanomisuhan alla, mutta sitä on tehty jo useampi vuosi että ei se tunnu enää kauhean tärkeältä.
Mutta, onpa sulla sitten pieni juttu odottamassa Suomessa kun sinne pääset :-)
Ja juo nyt ainakin viskit pois niin on vähemmän kannettavaa, mä voin tulla auttamaan ;-)

Anonymous said...

Jotenkin jäin ihmettelemään Belgian lainsäädäntöä ja tapoja. Etkö itse saanut tilaisuutta ostaa asuntoasi? Ja eikö vuokralaisilla ole mitään lakisuojaa. Hollannissa vuokra-asuntoja myöskin on jatkuvasti myynnissä, tarkoituksella myydä ne juuri nykyisille asukkaille. Asuinkomplekseja myydään ja ostetaan toki myös vuokrattuina sijoitustarkoituksessa.
Reaktiostasi päätellen taidat kuitenkin olla enemmän kuin tyytyväinen että joudut lankojen sijasta etsimään nyt tilaa niille langoille.

joulurauhaa kuitenkin toivoo Riitta

AnneV said...

Susanna: GRÄÄÄH! 28 muuttoa??? Eihän siinä ehdi edes purkaa kaikkia tavaroita kun taas jo mennään.

Kiitos taas uusista kommenteista, mie yritän palata näihin joululomalla paremmalla aikaa. Nyt vaan sen verran, että tää on varmaan valeasuinen siunaus. En mä muuten olis ikinä tuolta mihinkään lähtenyt, ellei olis tullut potkua persuuksiin.

Nythän en ole saanut vasta kuin puhelimitse ennakkotiedon, kirje on kuulemma postissa.

Vielä lyhyesti pelkia-käytännöistä: aina välillä on kieltämättä tullut mieleen ajatus oman asunnon ostamisesta, mutta se sitten häipyy kummasti kun tutkii elämän realiteetteja. Ensinnäkin mulla ei olis varaa sellaiseen asuntoon, jonka oikeasti haluaisin niin olen sitten mieluummin vaikka ilman (loistavaa logiikkaa, eikö?). Täällä kun asuntoa ei tuosta noin vaan vaihdetakaan, jos se ei sattuisikaan olemaan kiva. Ostoprosessi on pitkä ja kallis. Karkeasti voi sanoa, että pakolliset notariaatti- ja muut kulut nostaa hintaa 20 prosenttia. Asunto ostetaan sellaisena kuin se on myyntihetkellä eli jälkikäteen on turha lähteä känisemään jos sieltä löytyykin vesivahinkoja, hometta tai jotain muuta kivaa. Sitten on vielä sekin, että sama asunto saattaa olla myynnissä usealla eri välittäjällä, joista jokainen ilmoittaa sille eri hinnan ja eri pinta-alan. Jos käyt niistä yhden esittelyssä, sitoudut samalla tekemään kaupat just sen välitystoimiston kanssa, vaikka joku muu pudottaiskin hintaa seuraavana päivänä. Toisaalta sitten taas asunnon ostaneet kaverit kertoo miten monta kuukautta he joutuivat hakemaan ennen kuin löytyi mitään kivaa, tai sitten joku nappasi sen kivan just nenän edestä tai jopa niin, että oltiin edetty tarjousasteelle, mutta silti tuli joku väliin ja kauppa raukesi.

Täällä on niin ihmeelliset meiningit, että hirvittää pistää itteensä isoon velkaan kiinni. Ja vaikka tuota nykyistä kämppää olis tarjottukin, en mä sitä olis kuitenkaan ostanut. Olen asunut siinä liian kauan tietääkseni mitä vikoja siinä on :-) Sitäpaitsi omistaja nimenomaan myy koko kompleksin kerralla eikä yksittäisiä kämppiä.

Niin ja eihän tässä sinänsä mitään hätää ole, onhan täällä toki vuokra-asuntoja tarjolla ympäri kylää. Jostain aina löytyy katto pään päälle nopeallakin varoitusajalla. Mä vaan mieluummin muuttaisin vaan yhden kerran tässä välissä, tuntuu niin kamalalta ajatukselta pakata kamat johonkin väliaikaisvarastoon ja sitten TAAS vähän ajan kuluttua lähteä uudelleen.

MysteryKnitter said...

Kamalaa! Muuttaminen on inhottavin asia maailmassa minkä tiedän! Tsemppiä kovasti, ja voimia muuttoon!

Unknown said...

replica bags delhi replica hermes bag c2d18n2m20 replica radley bags replica bags delhi visit homepage n5q80i8n83 replica bags online pakistan click here for more info q8b90o1o56 buy replica bags online replica bags manila

Unknown said...

b2f67r1p76 l6k87x9y48 m5r63p1i39 q7c42h4i21 h3k20g5l14 f6r96p3m17