Siinä meni taas viikko enkä kertakaikkiaan ehtinyt pingottamaan olympiaseppelettäni. Joka päivä oli olevinaan jotain erityistä touhua, ja kaikki alkoi
migreenimaanantailla. Puikot tai langat tai niiden hiplailu ei olis voinut vähempää kiinnostaa, mutta pääsimpähän apteekkiin shoppailemaan (tauti kai sekin). Mutta eikö löytynyt hienoja pillerirasioita? Aika jännää, että niissä myytiin espanjalaista apteekkisalmiakkia, mutta äkkiäkös ne on syöty.
Tissuttelutiistaina piti oikein miettiä, onko lasini yleensä puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi. Tosin näiden ollessa kyseessä määrittely oli helppoa: tyhjiä olivat ja tyhjinä pysyivät. Belgia on siitä hauska maa asua, että täällä on vähän joka yrityksessä jonkinlainen kanta-asiakasetusysteemi eikä näiltä mahtavan hianoilta tarjouksilta oikein voi välttyä. Kerää tuhat leimaa, niin het' saat palkkioksi yhden murokipon. Olen viime syksystä asti keräillyt tarroja, jotka saattoi vaihtaa viinilaseihin, paitsi että lasit loppuivat kauan ennen kuin kampanjan piti päättyä. Kaupoissa oli vaan ilmoituksia, että laseja on tulossa, älkää hätäilkö, mutta eihän niitä koskaan missään näkynyt. Viimeisenä päivänä sitten sain lunastettua oman pienen palkkioni, jee! (ja kiitos myös postikortista!)
Kerimiskeskiviikkona alkoi tuntua vierotusoireita, oli siis pakko tarttua taas puikkoihin. Vaanku oikein mikään idea ei lähtenyt kehittymään ja pari kokeilemaani lankaa oli ihan vääränlaisia, annoin sitten vallan periksi. Suomi-lomalta lähti mukaan muutama vyyhti lankaa, jotka on kuitenkin jossain vaiheessa kerittävä keriksi, joten senhän voisi tehdä vaikka nyt kun neulominen ei lähde kunnolla käyntiin. Liikuntaharrastuskin on ollut hunningolla. Näppäränä tyttönä yhdistin sitten nämä kaksi asiaa, ja kaikkien odotusten vastaisesti Grignascon merinosilkki meni nätisti kerälle samaan aikaan kuin poljin kuntopyörää. Vielä kun joku keksisi sellaisen vehkeen, joka kerii lankaa vyyhdeltä jokaisella polkimen polkaisulla, niin voisi tulla kuntoiluunkin uutta intoa.
Noita vaaleanpunaisia en vielä kerinyt kun se oli niin nättiä vyyhdellä. Muuten kuvassa on neljä kerää Fritidsgarnia, kaksi kerää (kerimismielessä) pahamaineista Grignascon merinosilkkiä, yksi kerä Fleece Artistin merinovillaa ja sitten aloitin vielä Rooman-tuliaisten kerimisen. En oo punninnut tuota pätkävärjättyä mohairlankaa, mutta siinä täytyy olla metreissäkin jo aikamoinen määrä. Eikä yhtään solmua missään välissä!
Törkytorstain tarkempi ruotiminen jääköön nyt tekemättä. Ainakaan silloin ei tapahtunut mitään kivaa, ei ainakaan niin kivaa kuin
Postipaketinhakuperjantaina
Kohtalaisen kiireinen viikonloppu taas odottamassa. Muistilappu itselle: kylvä nyt ainakin osa kesäkukista (vaikkei aamulla ikkunasta katsoessa asia tuntuisikaan kovin ajankohtaiselta). Kevät tulee ennen kuin kukaan huomaakaan!
3 comments:
Meinaat kylvää?!? Mitens se sun muutto?
Mitä se viinipullo tuolla kahvinkeittimen vieressä tekee? Eikös sitä pitäisi olla kaadettuna lasissa?
Toi käsityöpyöräily on hyvä juttu, ajan käytön maksimointia. Minäkin oon neulonut sukkaa kuntopyörää sotkiessa.
(väräjävällä äänellä) Mutta jos tää on mun v-v-viimenen kesä tällä terassilla, niin täytyyhän siinä tapauksessa virittää paikat parhaimmilleen. Puutarhajuhlia ja brunsseja joka viikonloppu kun olen kotosalla? -Ei oo muuten kuulunut pihaustakaan mistään suunnasta, ei asunnonvälittäjältä, ei vuokraisännältä, ei mahd. uusilta omistajilta, eikä tän talon julkisivuun ole kiinnitetty mitään myynti-ilmoituksia, kuten täälläpäin on yleensä tapana. Joko omistaja on mennyt puihin tai sitten tämä on jo myyty. Joka tapauksessa mä en ole saanut virallista, kirjattua kirjettä, eli en aio toistaiseksi hötkyillä.
Tarja ja muut haukansilmät: Voi hyvänen aika, ei teiltä kyllä mikään pysy piilossa... tai siis kyllä mä sen tuolla taustalla itsekin bongasin mutta ajattelin ettei siihen kukaan kiinnitä huomiota. Turha toivo. Joka tapauksessa se on edelleenkin avaamaton; sehän olisi ollut lohdukepullo jos olympiatyö ei olisi valmistunut. Viikolla siitä taas ei ole meitsille mitään iloa, mä nukahdan muutenkin iltaisin niin aikaisin, saati sitten jos ottais vähän yömyssyä. Ja nyt viikonloppuna puolestaan on tulossa sellaista ruokaa, jonka kanssa viini menisi vähän itse edestään, eli pullo säilyy edelleen korkkaamattomana. (hyi olkoon, mitä te oikein minusta kuvittelette? Että olisin aina tilaisuuden tullen ryyppäämässä?)
Post a Comment