Friday, June 15, 2007

Nousee päivä, laskee päivä... siemen niin pian maasta kasvaa auringonkukaks silmissäin

Joopajoo. Ei ole elämä niin kuin elokuvissa eikä auringonkukka kasva yhtä nopeasti kuin musikaaleissa. Tämä on se kesällä 2005 ostettu ja kesäkuussa 2006 aloitettu oikean auringonkukan kokoinen ristipistotyö, jossa oli värivirheitä. Reklamaation jälkeen sain valmistajalta toisen samanlaisen pakkauksen, jonka perusteella vaihdoin osan alkuperäisen työn langoista. Sitten - kun semmoinen vihdoin osui kohdalle - ostin vielä rullattavan pistelykehyksen, koska taulu on niin hankalan muotoinen. Pistelypohjana on pellava, joka olisi täysin menettänyt ryhtinsä, jos sen kanssa olisi joutunut vehtaamaan ilman kehystä, ja muutenkin tää vaatii suotuisat pistelyolosuhteet - paljon valoa nyt ainakin niin kuin auringonkukat yleensäkin. Talvella ei välttämättä erottanut, menikö pisto yhden, kahden vai kolmen langan yli, kun pellavapohjassa oli välillä aikamoisia möykkyjä. Niin että tämän puolustuspuheen jälkeen vaan totean, että hautasin projektin heti kun syksyllä rupesi illat pimenemään, ja nyt sitten tänä keväänä on ollut kaikenlaista muuta pientä puuhaa niin että tämä meinasi jäädä ihan heitteille. Tässä kuitenkin kuvia viimeaikaisesta edistymisestä - kyllä täällä edes joskus jotain piperretään. Täytyy kuitenkin sanoa, että tuskin aloitan sitä toista samanlaista työtä ihan heti tämän perään - tai siis kun nyt sais tämän ensimmäisenkin valmiiksi. Kesäloma pukkaa päälle enkä mä tosiaankaan meinaa roudata tätä mukanani Suomeen tai mihin nyt sitten menenkin. (Mä oon tämmöinen nykyaikainen merimies - ei heilaa joka satamassa vaan erilaisia projekteja oottamassa vähän joka puolella. Tai orava, joka jemmaa kaikkea mahdollista talven varalle. Eikös sitä sanota, ettei orava välttämättä muista piiloaan; niin minäkin löydän joskus penkoessani jotain mitä oon täysin unohtanut.)

Asiaan. Tai ainakin vähän sinnepäin. Tähän asti tapahtunut:

Kuvassa työn alareuna - tästä ne heinät lähtee heilumaan vähän joka suuntaan. Olin siis aloittanut työn keskeltä ja lähtenyt siitä kohti alareunaa nähdäkseni miten paljon reunoille jää tyhjää tilaa. Lehdet oli tarkoitus tehdä vähitellen alhaalta ylöspäin edetessä. Auringonkukan varsi on alle 10 pistoa leveä, joten sitä oli helpointa tehdä sivusuunnassa, mikä ei taas ollut pohjakankaan kannalta helppo ratkaisu. Siitä olisi pitänyt saada tehtyä jonkinlainen toorakäärö, jotta kerrallaan olisi esillä vaan se pisteltävä kohta eikä kumpikaan pää pääsisi nuhrautumaan. Tällainen oli tilanne kesäloman jälkeen 6.8.




ja sitten taisinkin pari yötä valvoa, koska 9.8.2006 oli jo kasvanut pari uutta lehteäkin. Muistan harmillisen selvästi, miten alussa oli vaikea erottaa noita sävyjä toisistaan ja miten hankalalta malli tuntui kaikkinensa, kun osa korsista oli vinossa oikealle ja toiset vasemmalle.



Kaikkineensa malli koostuu neljästä A3-kokoisesta arkista, ja mulla oli tavoitteena pistellä niistä ainakin yksi valmiiksi ennen kuin työ menisi talviteloille. Siitä tilanteesta ja ajankohdasta en ilmeisesti ole ottanut kuvaa (tai en jaksa plärätä muistikortteja niin pitkälle), mutta tässä on kuva tämän vuoden toukokuulta. Työn saaminen uudelleen niihin halvatun kehyksiin ei ollutkaan ihan helppoa, joten kun nyt kerran jouduin välilläkin sen irrottamaan, niin nappasin samalla kuvan. Heinätöissä olin edelleen, mutta ainakin tuo keskellä näkyvä iso lehti on kasvanut siihen vuonna 2007.



Väliin vielä käninää näistä ohjeen mukaisista värivalinnoista. Mua ei sinänsä haittaa, jos johonkin tulee pisto tai pari (tai vaikka kolmekin) väärään kohtaan tai väärällä värillä - tässähän on kyseessä kasvi eikä mikään ihmishahmo, jonka ilme saattaa muuttua paristakin väärästä pistosta. No mut kuitenkin: vähän omituisissa paikoissa vaihtuu väritys, ja edelleenkin sinne on jäänyt kohtia, joissa ei oo tarpeeks kontrastia eri värien välillä. Ans kattoo kuinka innokas tää tyttö on purkamaan siinä vaiheessa kun työ alkaa lähestyä loppuaan. Nyt ainakin häiritsee muutamien lehtisuonien väritys ja 'saumakohdat'.



Tässä on kokonaiskuva - ainakin oon yli puolenvälin, jos se nyt yhtään lohduttaa. Kahdeksan isompaa lehteä olis vielä jäljellä. En oo tarkkaan laskenut, miten monta pistoa niistä kertyy, mutta karkeasti mittaillen ne ei yleensä jää alle 1000 piston. Hiphei. Ja sitten kun pääsee tuonne kukkaosuuteen, siinä on muistaakseni jotain 7000 pistoa...vai oliko niitä enemmän? Ehkä en haluakaan tietää.


Ainakin ne heinät on vihdoin ja viimein loppuneet. Nyt edetään vuorotahdilla kohti huippua: vähän lisää vartta, sitten vasemmalle lehtiruoti ja lehti. Taas vähän vartta pitkin ylöspäin ja noo-oin uusi lehtiruoti + lehti oikealle.


3 comments:

Hanna said...

Upea työ sinulla on tekeillä. Auringonkukathan kukkivat vasta loppusyksystä ja kasvattavat vartta näin alkukesästä eli ihan oikeilla jäljillä olet.

TiinaV said...

Huh, mikä työ! Jälki on kyllä tosi upeaa!

Vilma said...

Tsiisus miten iso työ tuossa on (ja on ollut)! Hieno se on, sä kyllä oot isojen töiden mestari tekniikasta riippumatta.