NLA - Needle Liberation Army. Ja mottona voisi olla "Needless to say"
Minä luulin jossain vaiheessa hillitseväni multiprojektiongelmaa sillä, että omistin vain muutamat puikot. Mutta jotenkin ne kaapelikasat vain sikiävät.
Amen, sister. Sikiävät tottavie. Juu, tuolla jossain aikaisemmissa kommenteissa mä mainitsin KNLM:n (knitting needle liberation movement), mutta sä olet näköjään radikaalimmalla linjalla. Army pitää päästää valloilleen.
Auts, Needless to say olis mahtava blogin nimi. Itse olen joskus harkinnut nimimuutosta "Go go crazy woman" tjsp. Suomeksi "Hui-hai, hullu akka". Knitting in devil may care style.
Jaa että mitä on puikoilla tuossa kuvassa vai niin kuin yleensä? Tuossa kuvassa on pusero, josta on tulossa liian fuzzybear-tyylinen. Hyvä huomata se nyt kun vartalokappaleet on valmiina ja molemmat hihat kainalossa. Olen aina ollut ajoituksen mestari.
Noin yleensä puikoilla on lähemmäs parikymmentä työtä, ja täydellisyydentavoittelija kun olen (tai todellisuudesta vieraantunut, ihan miten vaan), niin vaatimaton tavoite olis saada ne kaikki viimeisteltyä kerralla ennen kuin aloitan mitään uutta. Tarkoitus olis siis myös esitellä ne kaikki sitten kerralla. Tosin tää tarkoitus on roikkunut ilmassa jo viime vuoden puolelta eikä isompaa edistystä ole näkynyt, joten saatan joutua kohtapuoliin siirtyä suunnitelmaan B. Tai suunnitelmaan N.
Knitting has come to me quite naturally. Our whole family does something with their hands (knitting, crocheting, cross stitching), even my father has knitted himself mittens when he was only a boy. At the moment I'm really lucky, living in Central Europe and having a relatively easy access to German, French and British yarns. And that shows in my flat. I really enjoy all the different colours and the structures of the yarns and am always trying some new stuff, techniques, patterns. And this may sound like a cliché, but for me knitting is a journey, you never know what you're going to encounter on the way. Love the experience; whether I finish a garment or not is irrelevant.
2 comments:
NLA - Needle Liberation Army. Ja mottona voisi olla "Needless to say"
Minä luulin jossain vaiheessa hillitseväni multiprojektiongelmaa sillä, että omistin vain muutamat puikot. Mutta jotenkin ne kaapelikasat vain sikiävät.
Mitäpä on työn alla?
Amen, sister. Sikiävät tottavie. Juu, tuolla jossain aikaisemmissa kommenteissa mä mainitsin KNLM:n (knitting needle liberation movement), mutta sä olet näköjään radikaalimmalla linjalla. Army pitää päästää valloilleen.
Auts, Needless to say olis mahtava blogin nimi. Itse olen joskus harkinnut nimimuutosta "Go go crazy woman" tjsp. Suomeksi "Hui-hai, hullu akka". Knitting in devil may care style.
Jaa että mitä on puikoilla tuossa kuvassa vai niin kuin yleensä? Tuossa kuvassa on pusero, josta on tulossa liian fuzzybear-tyylinen. Hyvä huomata se nyt kun vartalokappaleet on valmiina ja molemmat hihat kainalossa. Olen aina ollut ajoituksen mestari.
Noin yleensä puikoilla on lähemmäs parikymmentä työtä, ja täydellisyydentavoittelija kun olen (tai todellisuudesta vieraantunut, ihan miten vaan), niin vaatimaton tavoite olis saada ne kaikki viimeisteltyä kerralla ennen kuin aloitan mitään uutta. Tarkoitus olis siis myös esitellä ne kaikki sitten kerralla. Tosin tää tarkoitus on roikkunut ilmassa jo viime vuoden puolelta eikä isompaa edistystä ole näkynyt, joten saatan joutua kohtapuoliin siirtyä suunnitelmaan B. Tai suunnitelmaan N.
Post a Comment