My god, you're so quick. I've received some requests to publish a picture of the basic sock measuring assisting device I mentioned on the Finnish knitting list. Sounds more complicated than what it is. See? - And the sock itself was going to be published under the title "Now is not the time". I had to knit this far to realise that I didn't like the colour sequence, or now that I am this far, it's easier to see that the yellow and red stripes would look better elsewhere. Now I just have to decide whether I should just eat humble pie and leave it as it is or start all over again.

Herramunjee, kun te ootte nopeita. Tuskin ehdin lisätä sen sukkamittausapuvälinevinkin neulontalistalle, niin johan tuli sähköpostiin pyyntöjä laittaa sen kuva blogiin. Saamanne pitää, mutta älkää sitten pettykö, ei se tämän kummempi juttu ole. --Ja tämän sukan kuva piti alun perin julkaista otsikolla "Väärä ajoitus". Pitikin neuloa sukkaa näin pitkälle huomatakseen (hrmh... myöntääkseen itselleen), että keltaiset ja punaiset väriosuudet on väärässä paikassa. Tai siis että olisin näin jälkikäteen katsoen halunnut ne eri kohtaan sukkaa. Nyt sitten pitäis päättää, nöyrrynkö tosiasioiden edessä vai puranko sukan melkein kokonaan ja kikkailen värikohdat uuteen uskoon.

Anne's tip: if you're knitting plenty of socks for charity (for example), here's a little helper for defining the size. (But now I'd need some help from a native English speaker.) Go and buy a shoe sole (insulation sole?) which you could cut to fit.. but don't cut it, just use it for measuring.

Annen vinkki: jos siis neulot paljon sukkia esimerkiksi myyjäisiin, tämmöisellä apuvälineellä voit määrittää niiden koon ennen kuin laitat ne tyrkylle. Osta pohjallinen, josta näkyy eri koot. Pohjallinen kannattaa ottaa mukaan myyntipaikallekin, niin ihmiset voivat testailla sopivaa kokoa.

Have YOU ever tried felting? Maybe you should give it a go? Or find yourself a felting-crazy girlfriend, there should be plenty of those around these days.
Onkohan tämä herra kokeillut huovutusta? Kantsis ehkä kokeilla. Tai etsis edes itselleen huovutushassun tyttöystävän, kun sellaisia taitaa nykyään juoksennella irrallaan enemmänkin.

Newsflash

Sorry, we are interrupting our previous message for something far more important.
Ja nyt siirrymme hetkeksi tärkeämmän aiheen pariin.

More Art. - Lissää taidetta. Click on the picture of the European flags. Klikkaa kuvaa, jossa näkyy paljon Euroopan maiden lippuja.

Two things spring into mind: like I wrote earlier, I think I want to become an artist as well. And here's one more consequence of Mr Buttiglione's actions which have caused unexpected havoc in innocent people's lives. I bet this artist wasn't exactly cheering when he heard that the Commissioners of the European Commission will have to be rearranged.

Kaksi asiaa tulee väkisinkin mieleen: kuten aiemmin kirjoitin, mä todellakin taidan haluta taiteilijaksi. Ja toisekseen, ei se saapasjalkamaan Buttiglione varmaan arvannut, kuinka monen ihmisen elämän oikein pisti sekaisin. Ei taatusti ole tämä taiteilijakaan hurrannut, kun kuuli että komissaarivalinnat menee uusiksi.

Out of the series "A grand night out" - Sarjastamme "Retkellä Brysselissä"

Sablon by night



Good news: my camera has a function called "panorama assist" which sort of glues several photos together into a wider one. Bad news: if there are several of those, the final panorama view becomes rather small - maybe the total memory is limited somehow. Enough of the disclaimer. It's not a question of photography, I'm here to convey some sights and feelings of last night.

Olis sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät: mun kamerassa on avustustoiminto, jonka pitäisi helpottaa panoraamakuvien ottamista; se ikään kuin yhdistää useita kuvia reunoistaan toisiinsa. Huono puoli taas on se, että jos panoraama koostuu kovin monesta pikkukuvasta, sen kokonaiskoko jää aika pieneksi - ilmeisesti kaikki pikkukuvat syö muistista jonkinlaisen lohkon. Mutta emme lannistu. Tarkoitus ei ole nippelöidä valokuvausasioita vaan välittää teille eilisillan kuvia ja tunnelmia. –Mutta nyt tuli kiire. Täytyy hoitaa pari asiaa, joten lämmäsen bloggeriin vaan englanninkielisen tekstin, jonka olin saanut valmiiksi. Suomi seuraa perässä jos joskus kerkiän.

There was an event called Sablon nights which takes place in one of the "high class" areas of Brussels. Sablon is known for its antiques shops, restaurants, artisanal chocolate makers and generally you're supposed to be seen there on Sunday lunchtime. During the last weekend of November the area is decorated with lights, the shops and restaurants serve food for free or for a small fee and people are whisked around in horse carriages. It was a surreal experience: huge crowds, ladies in their fur coats, people stopping at a street corner, eating some oysters. And as you were walking up and down the square, all the different smells mixing together: mulled wine, perfume, chocolate (and believe you me, chocolate does smell when it’s being made right next to you), sweaty horses. You hear several languages being spoken and a mixture of Christmas jingles as well as a guy imitating Bruce Springsteen, watch your step for the tiny Fifi dogs all around you, bump into someone so that the photo you're trying to take gets all blurry. But what a nice experience - especially when it saved me from staying at home on a Saturday night.

Sablon nights on tapahtuma, joka järjestetään marraskuun viimeisenä viikonloppuna eräällä Brysselin "paremmalla" alueella. Sablon tunnetaan antiikkiliikkeistään, ravintoloistaan, käsintehdyistä suklaakonvehdeista, ja yleensäkin sinne pitää mennä näyttäytymään sunnuntaisin lounasaikaan. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna aukiota reunustavat vanhat rakennukset ja puut koristellaan jouluvaloin, ravintolat ja pikkuliikkeet tarjoavat syötävää joko ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan, ja paikalle tilatut hevoskärryt kuljettavat ihmisiä alueen kaduilla ja kujilla. Kokemus on aika sekava ja jotenkin epätodellinen: väkeä tietysti runsaasti liikkeellä, vanhempia tätejä täydessä tällingissä ja turkki päällä, kadunkulmiin pystytetty tilapäisiä pystybaareja, joista saa mm. ostereita. Aukiolle steppaillessa aistihavainnot seuraa toistaan: tuoksuu glögi, hajuvedet, suklaa (juu-u, suklaa todellakin tuoksuu yllättävän voimakkaasti, kun sitä valmistetaan ihan lähietäisyydellä), hikiset hevoset. Kuuluu myös kielten sekamelska, joululauluja, joukossa paikalle eksynyt trubaduuri, joka yrittää matkia Bruce Springsteeniä. Joudut varomaan, ettet tallaa turkkitätien Fifi-koiria ja sitten kuitenkin väkijoukossa joku tönii niin että kaikista kuvista tulee tärähtäneitä. Mutta kokemuksena oli taas kiva - eipähän tarvinnut homehtua kotona lauantai-iltaa.

I just wish the cars had been banned.

Olisivat vaan tukkineet autojen pääsyn alueelle.

Or what do you think? Wouldn’t this look better without all the cars?

Vai eikö muka näyttäisi kivemmalta ilman autoja?

Ladies sipping champagne inside of an antiques shop.

Antiikkiliikkeet oli auki iltamyöhään. Mikä siellä olisi ollut istuskellessa ja samppista lipittäessä.

Chocolate tasting - you should have seen the queue.

Ilmaiset suklaamaistajaiset.. ja jono sen mukainen.

And what about knitting, you may ask. Well, let me assure you that I’m still making ancient yarn discoveries in my flat. The goal is to locate all the unfinished projects and keep them visible in the living room, haunting and putting pressure on me. Last night I had a sock project with me; managed to knit some in the metro and bus on the way to this event and back home. Yay!

Niin ja entäs ne neuleet? Voin vakuuttaa, että asunnon kaivauksissa tullaan vieläkin tekemään arkeologisia lankalöytöjä. Tarkoitus on paikallistaa kaikki keskeneräiset työt ja kerätä ne näkyville olohuoneeseen, missä ne painostavat mua. Ja oli mulla eilen sukanteelmäs matkaseurana. Bussissa ja metrossa ehti taas pistellä muutaman kerroksen, jipii!

Anne, just say no! --- Nyt saa riittää - tahdonlujuutta testataan.

Hi folks, how was your buy nothing day? I'm doing great on that theme, being an aware consumer, and I've decided to stretch that theme even further than just one day - I simply have to. Please don't think that I'm sort of reborn preacher, but I must confess that the time spent at home has made me realise the horrible scale of my hoarding. This has to be stopped, it's simply too much to handle. No more yarn into this household, but more importantly: no more new projects until the old ones have come to some sort of conclusion. (Can't add any photos at the moment but I'm making a big heap of unfinished projects. I'll give myself some leeway, though: they don't have to be finished in any particular order.) Yeah, and it's easy to enter this "no more" zone right now since I can't seriously claim total abstinence when I'm waiting for four more books to arrive from Amazon. Mind you, those were ordered before I saw the light. There's one more book I crave for but it will just have to wait.

Päivää, mitenkäs teidän älä osta mitään -päivä sujui? Täällä ollaan niin tiedostavaa kuluttajaa että alta pois. Jatkan siis ostamattomuusteemaa kauemminkin kuin vain yhden päivän. Ei toki ole tarkoitus esiintyä parannuksen tehneenä saarnaajana, mutta tämä kotona vietetty aika on todellakin saanut tajuamaan koko kauhean totuuden ja turhan ryönän määrän. Pakko tehdä jotakin, ei tästä tule muuten yhtään mitään. Nyt loppui langan osto tähän huusholliin, ja mikä vielä tärkeämpää: yhtään uutta työtä tämä tyttö ei aloita, ennen kuin vanhoihin on saatu jonkinlainen tolkku. (Kuvien lisääminen ei vieläkään onnistu, mutta kokoan parhaillaan isoa kasaa keskeneräisistä töistä, joita saa sitten tehdä valmiiksi vapaassa järjestyksessä. Ihan sotilaallista kuria ei ole tarkoitus noudattaa.) Ja tunnustan, ei tässä vielä mistään totaalikieltäytymisestä voi sikäli puhua, että odottelen kirjatoimitusta Amazonilta. Tilasin neljä kirjaa ennen tätä valaistumista. Yhtä tekis vielä mieli, mutta se jää nyt odottamaan.

Bad vibes? - Mikä mättää?

The planets seem to have moved into a most unfavourable position. I've lost one set of car keys and some rather important papers, then left my beloved sunflower umbrella on the bus (or somewhere else, but in any case it has not been returned to the lost and found office). The Hello program (which I use for adding photos here) is down, it even requires reinstallation. And if I do that, wanna bet that all the present photos will disappear? Minor things, but annoying. Blog update is thus delayed. --On the brighter side: Thanks to J - at this stage not-so-secret-Nordic-friend-in-Luxembourg! It's just perfect! Really saved this miserable day. All we need now is the possibility of attaching photos so I could present you all this latest addition as well as the project where it's supposed to go. Are you curious yet?

Nyt olis taas mielenkiintoista nähdä horoskooppinsa; jokin taivaankappale on ilmeisesti niksahtanut vallan väärään asentoon. Olen hukannut toiset autonavaimet ja muutamia suht tärkeitä papereita, jättänyt rakkaan auringonkukkasateenvarjoni bussiin (tai mihin lie olen jättänyt, ei ainakaan ole löytötavaratoimistoon palautettu). Sitten tämä Hello-ohjelma, jolla olen tähän asti iloisesti liittänyt kuvia tänne blogiin, on ihan kuollut. Se vaatisi ilmeisesti uudelleenasennuksen, mutten tässä tilanteessa oikein uskalla ruveta sellaista tekemään. Lyökö joku mun kanssa vetoa, häviääkö kaikki aikaisemmatkin kuvat? Ei siis mitään katastrofitasoisia ongelmia, mutta ilman näitäkin voisin elää. Blogipäivitys siis ontuu näistä syistä. -- Mutta onhan mulla iloisiakin uutisia: tässä vaiheessa ei-niin-salainen-pohjoismainen-ystävä Luxemburgista lähetti kirjeen, jossa oli aivan täydellinen lisuke yhteen neuleeseen. Pelasti tämän surkean päivän. Vielä kun sais tuon kuvapuolen pelittämään, niin pääsisin esittelemään kyseistä hienoa jutskaa. Ja sitä, mihin se on tulossa (joko kiehutte uteliaisuudesta?).

Charming. Prince Charming. Nice to meet you.

Any other ideas for the caption?

- Knitting can seriously damage your health.
- And then my wife said that you WILL wear that scarf, damn it!
- Well, this little one was sick the whole night so I stayed up as well, knitting.
- I've had enough of being this "new man" and staying at home.
- I've always admired Ville Valo of HIM but I don't have as steady a hand. Eventually I will learn all the makeup tricks and tips. Just need some practise.
- Having a bad hair day? Wear something knitted and no-one will notice your hair. Or smudge your eyes to create the same effect.

Mitäs muuta kuvateksti voisi sanoa?
- Neulonta vaarantaa terveytesi.
- Ja sitten se vaimo sanoi, että kyllä muuten pidät sitä huivia taikka itket ja pidät.
- No, tämä pikkuinen oli koko yön kipeänä ja kun siinä muutenkin joutui valvomaan, niin neuloin sitten tämän huivin.
- Nyt riitti tämä koti-isänä oleminen!
- Olen aina ihaillut Ville Valon silmärajauksia. Itselläni ei ole yhtä vakaa käsi, mutta harjoitus tekee mestarin. Meikkauksessakin.
- Niksi-Pirkka: Jos hiukset sattuvat olemaan rasvaiset tai muuten eivät ole parhaimmillaan, pue päällesi jokin neule. Se vetää huomion puoleensa eikä kukaan edes vilkaise hiuksiasi. Tai saman vaikutelman saavutat, jos mustaat silmänympäryksesi.

Oh phhh-lease! No!

Dear Santa, please DON'T bring me this! I'll do anything not to have it, I'll be so naughty.

Voi kiesus! Tässä sitä yhdistyy kaikki kaameudet. Kiltti, kiltti joulupukki, ÄLÄ missään nimessä tuo mulle tätä lahjaksi! Mä lupaan olla tuhma!


And here is the other cutiepie I mentioned in the comments.

A grand day out - Retki Saksaan

As you can see, the winter is coming even here. On Friday night I got a call from a friend: the plan was to drive across the German border and go shopping in Aachen. On the way there I started whining on the back seat: why not drive to Cologne instead, it’s not that much further. Moving swiftly to plan B, our driver drove past the intersection which would have taken us to Aachen and so we found ourselves Cologne in no time at all. It had been a cold night and as you can see, the snow was still on the fields. Yet, we saw some horses and even cows outside.


Mitäs mina menin taas aukomaan suutani oliko se nyt keskiviikkona ja mainostamaan lämmintä säätä. Eipä ole enää. Kuten näkyy, talvi on tulossa tännekin. Lauantaipäivän shoppailuturneen piti tänä viikonloppuna kohdistua jälleen Aacheniin. Oltiin jo ajamassa sinne, kun mä rupesin kitisemään takapenkillä ja kysyin vaan viattomasti, että mitäs jos mentäiskiin saman tien Kölniin, ei sinne ole paljonkaan pitempi matka. Kuski siirtyi lennossa suunnitelmaan B, eli sitten vaan jätettiinkin ajamatta Aachenin risteyksestä kaupunkiin ja oltiin Kölnissä ennen kuin huomattiinkaan. Oli ollut kylmä yö, ja vaikka ei lumi ajamista haitannutkaan, sitä oli kuitenkin ihan reippaasti tien reunoilla. Hevoset ja jopa lehmät oli kuitenkin vielä ajettu ulos lumisille pelloille.

Not a bad photo, considering that it was taken in full speed.

Ei ollenkaan pöllömpi kuva – vauhdissa otetuksi siis.

We tend to visit Cologne every now and then. It’s said to be the northernmost city of Italy, and the city scene is very lively indeed. One more reason to go there is the yarn fair in the spring, of which I’ve been rambling ad nauseam on other fora. Come spring, and I’ll try to go there again. But let’s get back to the current date. On this very spot we were pub-crawling earlier this summer... now it's time for the Christmas market.

Meillä on tapana käydä Kölnissä aina silloin tällöin; sitähän sanotaan Italian pohjoisimmaksi kaupunksi, ja kaupunkikuva on tosiaan aikas elävä. Altstadtin iltaelämä on luku sinänsä – meitä on jäänyt kaihertamaan eräs kapakka, josta muistamme erinäisiä yksityiskohtia mutta jonne ei koskaan osuttu enää uudelleen. Vieläkin kierretään mukulakivikatuja muistellen ”tästä me silloin mentiin”, mutta kyseinen kapakka ei vaan suostu löytymään, ikään kuin se sijaitsisi jossain toisessa aikaulottuvuudessa. Niin ja yksi hyvä syy käydä Kölnissä on keväisin järjestettävät harrastemessut, joista olen muilla palstoilla vouhottanut kyllästymiseen asti. Tulis jo kevät! Hoidetaan nyt ensin nämä joulumarkkinat pois alta.

There’s this quite impressive yarn shop: Casa Lana, Olivandenhof.

Tässä on yksi käymieni lankakauppojen lippulaiva: Casa Lana Olivandenhofin ostoskeskuksessa.

Great variety of yarns: Lana Grossa, Austermann, Filatura di Crosa, Debbie Bliss, in the front Noro and Colinette corner. And if you don’t find something, the kind ladies will check in the back… usually with good results.

Laaja lankavalikoima, mm. Lana Grossa, Austermann, Filatura di Crosa, Debbie Bliss, oma kulmaus Norolle ja Colinettelle. Takahuoneesta tuntuu löytyvän ihan mitä vaan keksii kysyä.

I was such a good girl! Walked out of a yarn shop with only two balls of yarn and having a purpose for them as well. The rich yellow is just the yarn I wrote about earlier, the alpaca-silk combination by Debbie Bliss. I was fingering it in a department store in London but didn’t buy any.. and blamed myself later.

Pysyin kerrankin aisoissa. Tulin ulos lankakaupasta vain kahden kerän kanssa, ja niillekin on käyttökohde tiedossa. Keltasävyinen on just sitä Debbie Blissin silkki-alpakkalankaa, jota hiplasin Lontoossa mutten ostanut ja sitten jälkikäteen harmitti.

And just look what I left behind! I’m always on a lookout for matching shoes/yarns, so it was so difficult to let go of these, knowing that I’d have some perfect yarn waiting at home. They just didn’t have these in my size. (And now you’re probably gasping and asking whether I really would have bought such shoes.)

Byää, nämä jäi Kölniin! Jatkuvasti on haku päällä sopivien kenkä-laukku-lanka-yhdistelmien löytämiseksi, ja näiden ostamatta jättäminen oli kova paikka, varsinkin kun kotona olis näihin sopivaa lankaa. Vaan eipä ollut sopivaa kokoa myynnissä. (ja nyt te varmaan yökkäilette siellä ja ihmettelette, olisinko tosiaan ostanut noin kahelit popot.

Yes, I would have bought them. What a perfect match.

Olisin ostanut. Kattokaa ny, kuinka hyvin ne olis sopineet.

Talk about a match. This is daily life here in Central Europe. Royal weddings all the time. What concerned us what the prince waving a lace hankie. Will this marriage last?

Ja yhteensopimisesta puheenollen. Tällaista on jokapäiväinen elämä Keski-Euroopassa. Kuninkaallisia häitä toisensa perään. Meitä vaan huolestutti tuon prinssin touhut. Onko se nyt miehekästä heilutella pitsinenäliinaa? Kestääkö liitto?

Or will it end in tears? Don't cry, girl! He's not worth it!

Vai tuleeko itku? Älä hyvä tyttö itke! Ei se mies ollut sen arvoinen.

But some of us still believe in love and great romances.Who was interested in the Rapunzel sweater pattern?

Onneksi jotkut meistä vielä uskovat Suuriin Tunteisiin. Kukas siitä Rapunzel-puserosta puhuikaan hiljattain?

And isn’t it a scientific fact that chocolate makes you happier. Is this my next diet? Chocolate pasta. And the food colour will be used for dyeing as soon as I find some suitable white wool.

No, suklaa lohduttaa aina. Siirtyiskö suklaapastadieetille? Askarteluliikkeestä puolestaan löytyi elintarvikevärejä, jotka käytän langan värjäykseen heti kun vaan löytyy sopivaa valkoista villalankaa. Taitaa jäädä odottamaan seuraavaa Suomi-keikkaa, Florica färjäytyy ihan näppärästi.

Thank you Cologne - we'll be back!

Näihin dramaattisiin kuviin lopetamme Köln-reportaasimme ja palaamme taas tilaisuuden tarjoutuessa.

L'Art - c'est moi! - Minä olen Taide!

Now you'll think I'm gone absolutely, totally and completely bonkers (if you haven't thought so right from the beginning). What is she trying to do now? Well, if you have to ask... this is Art. With capital letters. Yeah. Right. And how are these photos connected to knitting? Can't you see? It's a picture of a scarf I made earlier. Just some simultaneous abuse towards the digital camera and the computer and hey presto, these popped out. I just wish I had access to an industrial-scale colour printer. These could be sold for some serious money.

Kuulen jo teidän ajatuksenne siellä ruudun toisella puolella. No nyt se on lopullisesti seonnut. Mitä halavattua se oikein yrittää tehdä? Huokaus. Suuria Taiteilijoita ei koskaan ymmärretä, ja tämä on Taidetta. Isoilla alkukirjaimilla. Just juu. Ja mitenkäs tämä niinku liittyy neulomiseen? Se taas on ilmiselvää: tässähän on kuvattu aiemmin valmistunutta kaulahuivia. Ei tarvinnut muuta kuin rääkätä samanaikaisesti digikameraa ja tietokonetta, niin hoplaa vaan, tämmöiset kuvat putkahti ulos. Nyt ei tarttis olla kuin teollisuustasoinen väritulostin, niin pääsis kaupittelemaan suurennoksia maailmalle. Tietysti hirvittävään hintaan.

Kirjojahan ne tietysti oli - More books. More! MORE!!!

Fat chance of getting something nice from Santa this year. This is like all my Christmases at once. Here's a sample of the books I bought when visiting the Knitting and Stitching Show in London in October plus a few which have arrived after that. Just shocking.

Tätä kuvaa katsellessa on sitten aivan turha haaveilla mistään kivoista joululahjoista tänä vuonna. Tässä on jo useammankin vuoden joulut yhdessä kasassa. Kuvassa on kirjoja, joita ostin lokakuun alussa Lontoon messuilla käydessäni sekä muutama Ebay-tilaus, jotka on saapuneet sen jälkeen. Järkyttävää.

Cream of the crop. I’d love to write some reviews but just don’t have the time right now. I’ll leave you some links, though, and hope take a closer look rather soon.

Tässä poimittuna muutama parhaista. Kirjoittaisin mielelläni pari sanaa kaikista, mutta just nyt on taas olevinaan kiire. Laitan teitille kuitenkin muutaman linkin ja toivon palaavani arvosteluihin kohtapuoliin.

Dazzling
On the edge
Freeform
Jamieson's

Heippa Erna ja Airi! Kiitos hienosta kortista! Tää tosiaan näyttää laukkaavan kanervien joukossa.

Last night I sat down in the front of the telly and since there wasn't anything worth watching (how could there be, I've got only 48 tv channels), I made a little felting experiment. Ok, I DO have a problem with my attitude towards felting. May I just ask what's the whole point. Do you honestly think that the felted surface looks better than the knitted one? --If you are interested to learn about the yarn, it's sold in the Veritas textile shops here in Belgium. It's called "Velluto", made in Turkey, 70% wool, 30% acryl. 100 grams, 100 meters per ball which normally costs 4,95 euros. And right now there's a special offer: buy four, pay three, so it's a real bargain. All we need now is inspiration and willingness to felt. Nah. Can't be bothered.

Lötsähdin eilen illalla telkkarin eteen, mutta kun ei sieltä tullut mitään kivaa miltään 48 kanavalta, tein sitten pienen huovutuskokeen. Juu, tunnustan auliisti, että mulla on asennevamma huovuttamisen suhteen. Voisko joku selittää, mikä siinä kiehtoo. Onko joku tosissaan sitä mieltä, että huovutettu pinta näyttää nätimmältä kuin neulottu? (mä nyt vaan yritän saada keskustelua aikaan) --Lanka on Belgian halpakaupoissa myytävä turkkilainen Velluto-lanka, 70 prossaa villaa, loput akryyliä. 100 grammaa, 100 metriä, normaalihinta 4,95 euroa/kerä ja nyt sais neljä kerää kolmen hinnalla. Enää ei puutukaan kuin inspiraatio ja ylipäänsä huovutusinnostus. Plääh, ei kiinnosta.

From the Knitting and Stitching show in London. I just wonder if this message is written on the 17th, saved as a draft and then launched on the 20th, where does it go on the page. Let´s find out.

Kuvia Lontoon Knitting and Stitching show'sta. Nyt on ihan pakko kokeilla, mihin kohtaan tämä viesti päivittyy, jos se on aikoinaan kirjoitettu 17. päivä, sitten tallennettu draftina ja julkaistu vihdoin 20. päivä. Kohtahan se nähdään.

K&S

K&S


And who is she?

K&S, what else. Here's the stand of Mitsuko Tonouchi, whose work I admired the most at the whole show. Great ideas, impeccable techniques, outstanding colour combinations.



Clever as I am, I just managed to cut the lady's name tag out of the picture. Olga Something... (let's google a bit: Pobedeskaya!) These are her own designs on the background, and I think she took part in the fastest knitter competition, becoming second there.

K&S

K&S

K&S

K&S

K&S

K&S

Knitting and stitching show; knitting/art students' stall

May I have your attention, please. What is there on my couch? Obviously knitting has become more and more popular since the publishers are offering a wider selection of knitting and crocheting guides than a couple of years ago. I've bought this sort of German pattern "libraries" for almost two decades - they're easier to carry around than books and relatively cheap as well. 100 pages of patterns for 3,50 euros. Not bad, I'd say.

Ja mitäs siinä sohvalla oikein pötköttää? Mitä ilmeisimmin neulomisen suosio on noussut kohisten, sillä nykyään lehtipisteistä löytyy paljon enemmän erilaisia neulonta- ja virkkausoppaita kuin vielä muutama vuosi sitten. Tässä on uusimmat hankintani: saksalaisia pikku lehdykäisiä, joita olen osteskellut kohta parikymmentä vuotta. Paljon mukavampia kuljetella mukana kuin varsinaiset ohjekirjat ja hinta-laatusuhdekin kohdallaan: 100 mallineulesivun lätyskä maksoi 3,50 euroa. Ei pöllömmin, vai mitä?

Be careful what you wish for, because it may come true

Should I ever need a reminder WHY I'm living in Central Europe, all I need to do is find this picture. Roses in their full glory in the middle of November.

Jos koskaan mietin syytä, miksi oikeastaan asun Keski-Euroopassa, täytyy vaan katsoa tätä kuvaa. Kukkeita ruusuja marraskuun puolivälissä. Lämpötila alkuillasta 12 astetta ja tuuli leuto kuin lehmän henkäys.


How many times have I complained about not having enough time for knitting since working takes so much time and energy? Well, the problem is still there but the situation IS changing. I should have changed job a while ago but it was put on hold. Today was a deadline when I should have started - just received information that there isn't a place to go to. Interesting, I'd say. Anyway, the situation isn't as bad as it may sound - I wasn't sacked or anything, it's just another delay and the employer stays the same although the current job ends. It just feels utterly strange to wake up in the morning, not knowing where I should report myself, if anywhere at all. So basically I should have all the time in the world, and yet I'm feeling guilty. Just imagine how I would feel being unemployed or a housewife. And where am I writing this? At work, in the driver's office. Are you insane? Go home and knit, woman!

En nyt muista tuon sananlaskun tarkkaa suomennosta, mutta täytyy ilmeisesti ruveta varomaan toivomuksiaan, ne saattavat käydä toteen. Kuinka monta kertaa minäkin olen märissyt, ettei neulomiselle jää tarpeeksi tilaisuuksia, kun työ vie kaiken ylimääräisen ajan ja energian? Perusongelma on vieläkin sama, mutta tilanne on jonkin verran muuttumassa. Mun piti vaihtaa työtä jokin aika sitten. Erinäisistä syistä siirto kuitenkin jäädytettiin. Tänään piti olla eka päivä uudessa paikassa - paitsi että minua ilahdutettiin tiedolla, että sielläpäs ei olekaan mulle jobia. Mielenkiintoinen tilanne, etten sanoisi. Ei siis ole kyse siitä, että olisin saanut potkut tai muutakaan dramaattista; piti vaan siirtyä saman työnantajan alaisuudessa toisiin hommiin kun nykyiset loppuu. Tuntuu vaan niin ihmeelliseltä herätä aamulla ja miettiä, mihin menis töihin vai meniskö ollenkaan. Eli mulla pitäis olla käytössäni aikaa vaikka mihin touhuihin; miksi siis tunnen oloni jotenkin syylliseksi tai poden huonoa omaatuntoa jos lähden kotiin aikaisemmin? Ei minusta olisi työttömäksi tai kotirouvaksi... Arvatkaas, missä tätäkin kirjoittelen. Vanhassa työpaikassa, autokuskin toimistossa. Hullu akka, lähde nyt kotio neulomaan!

Anne travels by plane - terveisiä turvatarkastuksesta!

I'm sorry, Mr security check officer. I didn't mean any harm. Oi! Hands off! Hey, where are you taking me?

Anteeksi kovasti, herra turvatarkastaja. Ei ollut tarkoitus, nää tuli mukaan ihan vahingossa. Häh?! Näpit irti minusta!! Hei, mihin mua viedään???


They said I'm entitled to one message from the prison. So, here goes:
in the picture there's a sample of the objects I've taken with me through the security check on various European airports. And I want to point out that a) all of them were with me by accident and b) all of them were allowed on board. Only the scissors and the cork screw were inspected closer and then handed back to me. The craziest thing is that I really didn't intend to export them, they were just left in my bag for some reason or another. And the felting needles were tucked inside of a yarn ball, I had totally forgotten about them. However, I still insist on taking my bamboo needles or crocheting hook with me every time I travel, and as you may have guessed, they sometimes cause comments but haven't been confiscated (yet).

Olen kuulemma oikeutettu lähettämään yhden viestin täältä vankilasta. Tässä siis tulee: kuvassa on valikoima esineitä, jotka olen pakannut käsimatkatavaroihin ja siis onnistuneesti kuljettanut jonkin eurooppalaisen lentokentän turvatarkastuksesta läpi. Haluan siis korostaa, että a) kaikki ovat olleet mukana täysin vahingossa ja b) kaikki ovat päässeet turvatarkastuksesta läpi. Ainoastaan sakset ja korkkiruuvi ovat herättäneet edes jonkinlaista kiinnostusta, mutta nekin on palautettu lähemmän tarkastelun jälkeen. Hulluinta on ollut se, että ihan oikeesti mulla ei olis edes ollut käyttöä näille reissulla, ne on vaan jääneet syystä tai toisesta käsilaukkuun tai muuhun käsimatkatavaraan. Ja noi todella vaarallisen näköiset huovutusneulat löytyi vasta kotona lankakerän sisältä, olin täysin unohtanut ne. Sen sijaan jääräpäisesti pidän mukana bambuisia puikkoja tai virkkuukoukkua joka reissulla; joskus niistä on aiheutunut jonkin verran keskustelua, mutta niitä ei ole sentään takavarikoitu (vielä).

The past, present and future - pisteitä aikajanalla

Someone was asking for more photos. Let's have a quick tour covering a longer period of time, and at the same time I'll let you see some funny things from my colour world. (As you see, anything goes.)

Kuvia on pyydetty, kuvia siis saatte. Tämän päivän postauksessa on mukana kuvia vähän pidemmältä jaksolta, ja samalla tehdään pieni katsaus mun värimaailmaan. (Kuten huomaatte, kaikki käy.)

We-hey! It's Saturday and it's sunny. Jumped out of the bed and took some photos of the violet monster, as promised earlier. This is a shawl,believe it or not.

Hiulihei! Missäs nyt on vika, kun lauantaipäivänä paistaa aurinko? Loikkasin ylös sängystä ja otin heti muutaman valokuvan, kun oli sitä aiemmin kaivattua luonnonvaloa. Ja tämä epätasainen möykky on se paljonpuhuttu violetti hartiahuivi.

Spot the pin.

Etsi kuvasta huivin kiinnitykseen tarkoitettu hattuneula.

First of all, I want to thank Jorun for the Kool-Aid bags she gave me! I had never tried dyeing with them, so once again, I felt like a mad scientist. So eager to try, just lacking the experience. And as usual, I had found some instructions on the internet but didn't want to follow them. And here's a photo of the situation at its worst.

Ensinnäkin kauniit kiitokset Jorunille häneltä saamistani Kool-Aid-pussukoista! Enpä ollut kokeillut niillä värjäystä aiemmin, joten olo oli vähän kuin hullulla kemistillä. Hirvee into, taidot nollissa. Ja kuten aina, olihan mulla internetistä ladatut ohjeet, mutta kuka niitä jaksaa lukea/noudattaa. Pahimmillaan tilanne näytti tältä.


The effect I was after when starting the experiment:

Tähän olin pyrkimässä, kun aloitin värjäyskokeilut.


And here's the result, lovely polka dots in the yarn, just what I wanted. The finished product is not yet to be seen, maybe around Christmas.

Ja tässä toinen kuva lopputuloksesta, johon olen hyvin tyytyväinen. Tarkoitus oli saada aikaan just tuommoista pilkullista ja piparminttukuvioista lankaa. Tästä suunniteltu vehje ei ole vielä lähelläkään valmistumista, katsotaan tilannetta sitten tuossa jouluntienoolla.

This is how I put together three totally different colours: a real off-off-white cotton, chocolate silk mixture and a thinner, screaming pink cotton. The last is so not my colour but once I had bought it, I happened to find a pair of shoes in almost matching shades... then this brown-pink bag which just faded in the summer sun. (Which sun, you may ask. Summer 2004 wasn't the sunniest of them all. Ok, maybe it was the rain that washed away all the colour. But anyway, I'm happier with this softer pink than the original colour.)

Tässä puserossa yhdistyy kolme täysin erilaista lankaa: todella luonnonvalkoinen, melkein beige puuvilla, sitten täyteläinen suklaanruskea silkkilanka ja väliin tungin vielä kirkuvaa pinkkiä puuvillalankaa. Se pinkki oli täydellinen impulssiostos, ei todellakaan mun väriä, mutta kun se oli ostettu, löysin saman tien väriin melkein matsaavat kengät. Ja sitten seuraavaksi pinkin laukun, jossa ruskeat sangat. Sangoille ei tapahtunut mitään, mutta pinkki väri haalistui auringossa. (Jaa missä auringossa, te varmaan kysytte. Eipä sitä juuri kesällä 2004 näkynyt. No, ehkä väri huuhtoutuikin pois sateessa. Joka tapauksessa mä tykkään siitä enemmän tämmöisenä marjapuuronpunaisena kuin alkuperäisen kirkkaana.)

I'm the world's largest English liquorice! Maybe I could make a pair of matching earrings.

Minä olen maailman suurin englanninlaku! Vielä kun askartelis kerroskorvakorut jostain pehmolevystä, niin vaikutus olis täydellinen.