Jos koskaan mietin syytä, miksi oikeastaan asun Keski-Euroopassa, täytyy vaan katsoa tätä kuvaa. Kukkeita ruusuja marraskuun puolivälissä. Lämpötila alkuillasta 12 astetta ja tuuli leuto kuin lehmän henkäys.
How many times have I complained about not having enough time for knitting since working takes so much time and energy? Well, the problem is still there but the situation IS changing. I should have changed job a while ago but it was put on hold. Today was a deadline when I should have started - just received information that there isn't a place to go to. Interesting, I'd say. Anyway, the situation isn't as bad as it may sound - I wasn't sacked or anything, it's just another delay and the employer stays the same although the current job ends. It just feels utterly strange to wake up in the morning, not knowing where I should report myself, if anywhere at all. So basically I should have all the time in the world, and yet I'm feeling guilty. Just imagine how I would feel being unemployed or a housewife. And where am I writing this? At work, in the driver's office. Are you insane? Go home and knit, woman!
En nyt muista tuon sananlaskun tarkkaa suomennosta, mutta täytyy ilmeisesti ruveta varomaan toivomuksiaan, ne saattavat käydä toteen. Kuinka monta kertaa minäkin olen märissyt, ettei neulomiselle jää tarpeeksi tilaisuuksia, kun työ vie kaiken ylimääräisen ajan ja energian? Perusongelma on vieläkin sama, mutta tilanne on jonkin verran muuttumassa. Mun piti vaihtaa työtä jokin aika sitten. Erinäisistä syistä siirto kuitenkin jäädytettiin. Tänään piti olla eka päivä uudessa paikassa - paitsi että minua ilahdutettiin tiedolla, että sielläpäs ei olekaan mulle jobia. Mielenkiintoinen tilanne, etten sanoisi. Ei siis ole kyse siitä, että olisin saanut potkut tai muutakaan dramaattista; piti vaan siirtyä saman työnantajan alaisuudessa toisiin hommiin kun nykyiset loppuu. Tuntuu vaan niin ihmeelliseltä herätä aamulla ja miettiä, mihin menis töihin vai meniskö ollenkaan. Eli mulla pitäis olla käytössäni aikaa vaikka mihin touhuihin; miksi siis tunnen oloni jotenkin syylliseksi tai poden huonoa omaatuntoa jos lähden kotiin aikaisemmin? Ei minusta olisi työttömäksi tai kotirouvaksi... Arvatkaas, missä tätäkin kirjoittelen. Vanhassa työpaikassa, autokuskin toimistossa. Hullu akka, lähde nyt kotio neulomaan!
No comments:
Post a Comment