May I have your attention, please. What is there on my couch? Obviously knitting has become more and more popular since the publishers are offering a wider selection of knitting and crocheting guides than a couple of years ago. I've bought this sort of German pattern "libraries" for almost two decades - they're easier to carry around than books and relatively cheap as well. 100 pages of patterns for 3,50 euros. Not bad, I'd say.
Ja mitäs siinä sohvalla oikein pötköttää? Mitä ilmeisimmin neulomisen suosio on noussut kohisten, sillä nykyään lehtipisteistä löytyy paljon enemmän erilaisia neulonta- ja virkkausoppaita kuin vielä muutama vuosi sitten. Tässä on uusimmat hankintani: saksalaisia pikku lehdykäisiä, joita olen osteskellut kohta parikymmentä vuotta. Paljon mukavampia kuljetella mukana kuin varsinaiset ohjekirjat ja hinta-laatusuhdekin kohdallaan: 100 mallineulesivun lätyskä maksoi 3,50 euroa. Ei pöllömmin, vai mitä?
7 comments:
Ei pöllömpi hinta tosiaankaan! Mitä tohon alempaan tulee niin taitaa olla niin, että me naiset tunnemme syyllisyyttä milloin mistäkin, varsinkin kun elämässä tulee muutoksia niin taitekohdissa pitää aina funtsia, että onkohan nyt oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikealla tavalla yms..
Eipä sitä aina voi vaikuttaa asioihin. Elämä välillä viskelee kuin irtonaista valintatalon kassia tuulessa.
Sitä on ihminen usein pöllämystynyt.
Neulominen se pitää kiinni arjessa. Se on konkreettista ja tapahtuu varmasti kun vaan iskee kiinni puikkoihin, ellei ole sattunut hukkaamaan hyppysiään jonnekin maailman melskeissä.;)
Neulo sinä nyt, hyvä ihminen ja pistä kuvia aikaansaannoksistasi, että tämä kiinnostunut blogivierailija saa niitä ihailla.=)
Silloin niissä lapaskuvissa näkyi sellaista valkoista villahahtuvapötköä, mistä sitä olit hankkinut? Näytti semmoiselta että voisi kokeilla kehräämistä siitä...
Ja kun tarpeeksi kirjoittaa englanninkielistä tekstiä niin lauserakenteetkin vaikuttavat omituisilta, ainakin mulla tässä:)
Hei, mistä olet ostanut tuon Häkelmunster- lehden? Täällä pikkukaupungissa ei ole kuin erisorttisia Burda-lehtiä, enkä ole tuollaista lehteä satunnaisilla ison kaupungin vierailuilla huomannut. Olisi tosi kivaa itsekin hankkia tuollaisia! t: Mari
(Mä olen sitten lapsellinen, mä ihan oikeesti innostun siitä jos joku kirjoittelee tänne kommenttejaan. Hii, ja ihan useampi kappale kerralla!)
Ninni: kiitos kannustuksesta! Hehee, sormet on vielä tallella + lanka ja puikot pysyy otteessa, eli eihän tässä tosiaan ole hätäpäivää. Antaa maaliman pyöriä vaan ympärillä, mä teen vaan lisää kaulahuivia (kuvia tulossa ehkä huomenna jos kerkiän).
Ziina: ikävä tuottaa pettymys, mutta tumppulangoista ei varmaan kumpikaan sovellu jatkomuokkaukseen. Se varsinainen tumppuosuus on tehty villalangasta, jonka nimen olen autuaasti unohtanut (tässä se taas nähdään, säästä aina vyöte!). Enivei, se oli ikään kuin harvan putken sisälle tungettua villalankaa. Ja jos taas tarkoitit sitä möykkyreunusta, niin se puolestaan on Austermannin Boucleronea http://www.yarns-and.com/fabrics/Austermann/AUSbouclerone.jpg , josta puolestaan tulisi varmaan pelkkiä harmeja uusiokehräyksessä. Bouclerone on peräisin Saksasta Martinan Hobbykistestä ja se nimetön luonnonvalkoinen samasta maasta Junghanswolle-kaupasta Aachenissa. Eiks kehrättävän langan tarttis venyä tai joustaa ainakin jonkin verran? Se ei näiltä kummaltakaan eksemplaarilta valitettavasti onnistu.
Mari: Kaikkia noita lehtisiä myydään ainakin Tampereella Lehtitoimisto Hyttisellä. Osoite on muistaakseni Verkatehtaankatu 7, sijaitsee aika lähellä rautatieasemaa. Siellä kannattaa kyllä käydä, jos matka osuu Tampereelle. Vanhoja myynnistä poistettuja käsityölehtiä alehintaan, esmers Kauneimmat Käsityöt ja just näitä saksalaisia kuten Verena ja Anna. Jos kuulut neulontalistalaisiin, varmista Hyttisen tiedot Files-hakemistosta.
Häkelmustervihko hakkaa mun mielestä hinnassa jopa joitakin virkkauskirjoja. Siinä on malleja vähän joka lähtöön: pintavirkkausta, joka soveltuu puseroihin tai jakkuihin, virkkausta useammalla värillä, koukkuamista, väli- ja reunapitsejä, monenmuotoisia paloja sängynpeittoja tai pikkuliinoja varten, irlantilaista virkkausta (jonka mä ainakin tunnen paremmin gipyyripitsin nimellä, eli kolmiulotteisia kukka- ja lehtikuvioita) ja sitten vielä bryggeläispitsiä, jossa virkataan pylväskerroksia ja sidotaan niitä sitten toisiinsa jumalattoman pitkillä ketjusilmukkavirityksillä.
Mutta eikö ketään kiinnosta, mitä kuvan vasemmassa reunassa näkyy?
Kerro kerro, mitä kuvan vasemmassa reunassa näkyy! Äläkä sano, että "pino kirjoja". ;)
Marjut
Your photos are all so, sooooo pretty!
Marjut: valehdellako mun pitäis?
Liliana: Thank you very much! As I've written earlier, I just bought this digital camera and since I'm not the most patient person on earth, I should just force myself to read the manual. Instead, this is learning by doing. Or trial and error. And error. And one more error.
Post a Comment