I'm not going to bore you with all the details but let's just say that someone was happy when I collected all of these yarns, books, handbag handles and other mega important pieces and left. Too bad that I simply didn't have enough luggage space (and damn those aircraft carrier restrictions, too!) to make a total clearout. "Some" yarn was left behind.
En aio kyllästyttää teitä kaikilla likaisilla yksityiskohdilla, mutta sanotaan nyt sen verran, että joku tuli hyvin iloiseksi kun Anne keräsi lankansa, kirjansa, laukunkahvansa ja kaikki muut äärimmäisen tärkeelliset kamppeensa ja lähti. Ikävä kyllä laukkujenkin tilavuus oli rajallinen (puhumattakaan lentoyhtiöiden naurettavan alhaisista painorajoituksista), joten kaikki kamat ei tulleet mukaan. Ihan vähän vaan jäi vielä Suomeen.
I need to write an essay on the subject "I think I know what I did last summer" but at the moment it's a bit overwhelming trying to return to normal life and work, unpack, do the laundry... I returned to Belgium late last night and this morning went straight to work. Then I had to fetch a parcel from the other side of the city - some books I won at an eBay auction in the spring arrived only now, and little did I know that they weren't in my nearest post office but at the depot of a delivery firm. It took two underground lines and a taxi to get there but it was all well worth it. Three German knitting books in excellent condition - woo-hoo! Then the same route in reverse order plus grocery shopping to fill a totally empty frige at home - watching Friends on the telly for the umpteenth time before taking a scary walk to the garage to check whether the car battery is working after several weeks' holiday. It did, so I was able to go and visit a vacationing friend's flat, take the mail in and water the plants. Then, finally, at 9.30 pm, a light snack, some flickering of the books, some fellow blog reading, and here I am now, typing a quick update on mine before falling asleep. Jetlag?
Siinä se kesäloma sitten hurahti ohitse. Palasin Belgiaan myöhään eilen illalla, ja mihin sitä maanantaiaamuna muuallekaan suuntaisi kuin suoraan töihin (ilman aamiaista, kun eipä ollut kotitonttu käynyt mun puolesta täyttämässä jääkaappia loman aikana. Eikä täällä todellakaan ole kaupat auki sunnuntaisin, kuten eräissä maissa.) Suoraan töistä täytyi lähteä seikkailuretkelle vallan toiselle puolelle kaupunkia, kun loman aikana oli tullut saapumisilmoitus keväällä eBaylta ostamistani kirjoista, joiden PITI tulla hyvissä ajoin ennen kesälomaa. Eikä ne yllätyksekseni olleetkaan lähipostissa, vaan jonkin jakelufirman varikolla ja sielläkin viimeistä päivää. 15 päivän varastointiaika oli just menossa umpeen. Vaan kylläpähän olivat odotuksen arvoisia! Kolme saksalaista neulemallikirjaa (mallineulekirjaa?), jotka kyllä esittelen munaskuita myöten kunhan saan vähän tyhjättyä muistitilaa kamerasta. Varikolle päästäkseen piti ajella kahdella metrolinjalla ja loppumatka taksilla (josta ei kyllä ollut isompaa apua; se oli ressukka enemmän eksyksissä kuin minä). Paketti kainalossa sitten sama reitti toiseen suuntaan, peruselintarvikkeet nopeasti kaupasta mukaan ja kipin kapin kotio katsomaan herratiesmonettako Frendien uusintakertaa. Sitten käpyttelin hermot piukilla autotalliin katsomaan ja kokeilemaan, lähteekö auto enää käyntiin kesälomatauon jälkeen vai pitääkö ruveta kaivelemaan latauskaapeleita esille. Hyvin käynnistyi, joten pääsin tekemään kukkienkastelukierroksen lomailevan kaverin luokse, minkä jälkeen vihdoin tässä residenssissä tarjoiltiin iltapalaa n. klo 21.30. Sit mä pläräilin onnessani niitä kirjoja, luin paria blogia ja tässä nyt sitten päivitän omaani. Uni (aikaero?) painaa simmussa, joten jatketaan tästä taas vähän myöhemmin.
But before signing off, I want to show you some photos from a fair that was held in my old hometown in Finland. The biggest attraction were the alpacas (or am I biased to say so?)
Mutta ennen kuin lopettelen, tässä vielä muutama kuva Tampereen Farmari-messuilta. Väittäisin, että alpakat olivat näyttelyn suosituin nähtävyys. Vai olenko mä tarpeeksi puolueeton sanomaan näin?
Who's the cutest?
Tästä ei synny edes kilpailua: kuka on pikku söpöliini?
4 comments:
Mä äänestän tuota possua söpöimmäksi. Mikä elämänasenne! Saakohan possusta nyhdettyä villaa/karvaa/muuta neulottavaa?
Kiva kuulla, että laskeutuminen arkeen oli jos ei pehmeä niin ainakin sähäkkä.
Tosta lehmästä on selvästi nyhdetty kaikki irtoava karva...
Joo possut on ylisöpöjä. Niille voisi vaikka neuloa villapaitoja, jos ei niistä itsestään ole lankahyödykkeeksi.
Johanna
Minäkin äänestän possua! Ihanan rentoa. Possuista ei taida paljon villaa irrota, mutta tehdäänhän niistä nahkatakkeja...
Alpakalla on ihana otsatukka. Siitä tulikin mieleeni, että pitäisi varmaan käydä kampaajalla ennen töihin menoa ;)).
Mutta toi otsatukka! Ihan huippu. Se on paras.
Post a Comment