Heii, Kati on palannut! Takka olis kyllä kiva - mikä olis sen edessä köllötellessä. Mutta ei ehkä kuvan koristetakka, se sais vaan ärsyyntymään kun sitä ei voi sytyttää. Mutta mitäs sanotte puikoista takan edessä? Sitähän sais jo varoa ettei heitä niitä polttopuiden sekaan.
Knitting has come to me quite naturally. Our whole family does something with their hands (knitting, crocheting, cross stitching), even my father has knitted himself mittens when he was only a boy. At the moment I'm really lucky, living in Central Europe and having a relatively easy access to German, French and British yarns. And that shows in my flat. I really enjoy all the different colours and the structures of the yarns and am always trying some new stuff, techniques, patterns. And this may sound like a cliché, but for me knitting is a journey, you never know what you're going to encounter on the way. Love the experience; whether I finish a garment or not is irrelevant.
3 comments:
Mäkin haluan tuollaisen takan. Tai no ylipäänsä takan.
Pitäsköhän mun nyt huolestua... Ettei vaan iske joku midlife crisis tjsp? *iiks*
Heii, Kati on palannut! Takka olis kyllä kiva - mikä olis sen edessä köllötellessä. Mutta ei ehkä kuvan koristetakka, se sais vaan ärsyyntymään kun sitä ei voi sytyttää. Mutta mitäs sanotte puikoista takan edessä? Sitähän sais jo varoa ettei heitä niitä polttopuiden sekaan.
Voikohan noilla oikeasti neuloa? Taitavat jonkin verran kasvattaa hauista...
Post a Comment