Out of the series "A grand night out" - Sarjastamme "Retkellä Brysselissä"

Sablon by night



Good news: my camera has a function called "panorama assist" which sort of glues several photos together into a wider one. Bad news: if there are several of those, the final panorama view becomes rather small - maybe the total memory is limited somehow. Enough of the disclaimer. It's not a question of photography, I'm here to convey some sights and feelings of last night.

Olis sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät: mun kamerassa on avustustoiminto, jonka pitäisi helpottaa panoraamakuvien ottamista; se ikään kuin yhdistää useita kuvia reunoistaan toisiinsa. Huono puoli taas on se, että jos panoraama koostuu kovin monesta pikkukuvasta, sen kokonaiskoko jää aika pieneksi - ilmeisesti kaikki pikkukuvat syö muistista jonkinlaisen lohkon. Mutta emme lannistu. Tarkoitus ei ole nippelöidä valokuvausasioita vaan välittää teille eilisillan kuvia ja tunnelmia. –Mutta nyt tuli kiire. Täytyy hoitaa pari asiaa, joten lämmäsen bloggeriin vaan englanninkielisen tekstin, jonka olin saanut valmiiksi. Suomi seuraa perässä jos joskus kerkiän.

There was an event called Sablon nights which takes place in one of the "high class" areas of Brussels. Sablon is known for its antiques shops, restaurants, artisanal chocolate makers and generally you're supposed to be seen there on Sunday lunchtime. During the last weekend of November the area is decorated with lights, the shops and restaurants serve food for free or for a small fee and people are whisked around in horse carriages. It was a surreal experience: huge crowds, ladies in their fur coats, people stopping at a street corner, eating some oysters. And as you were walking up and down the square, all the different smells mixing together: mulled wine, perfume, chocolate (and believe you me, chocolate does smell when it’s being made right next to you), sweaty horses. You hear several languages being spoken and a mixture of Christmas jingles as well as a guy imitating Bruce Springsteen, watch your step for the tiny Fifi dogs all around you, bump into someone so that the photo you're trying to take gets all blurry. But what a nice experience - especially when it saved me from staying at home on a Saturday night.

Sablon nights on tapahtuma, joka järjestetään marraskuun viimeisenä viikonloppuna eräällä Brysselin "paremmalla" alueella. Sablon tunnetaan antiikkiliikkeistään, ravintoloistaan, käsintehdyistä suklaakonvehdeista, ja yleensäkin sinne pitää mennä näyttäytymään sunnuntaisin lounasaikaan. Marraskuun viimeisenä viikonloppuna aukiota reunustavat vanhat rakennukset ja puut koristellaan jouluvaloin, ravintolat ja pikkuliikkeet tarjoavat syötävää joko ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan, ja paikalle tilatut hevoskärryt kuljettavat ihmisiä alueen kaduilla ja kujilla. Kokemus on aika sekava ja jotenkin epätodellinen: väkeä tietysti runsaasti liikkeellä, vanhempia tätejä täydessä tällingissä ja turkki päällä, kadunkulmiin pystytetty tilapäisiä pystybaareja, joista saa mm. ostereita. Aukiolle steppaillessa aistihavainnot seuraa toistaan: tuoksuu glögi, hajuvedet, suklaa (juu-u, suklaa todellakin tuoksuu yllättävän voimakkaasti, kun sitä valmistetaan ihan lähietäisyydellä), hikiset hevoset. Kuuluu myös kielten sekamelska, joululauluja, joukossa paikalle eksynyt trubaduuri, joka yrittää matkia Bruce Springsteeniä. Joudut varomaan, ettet tallaa turkkitätien Fifi-koiria ja sitten kuitenkin väkijoukossa joku tönii niin että kaikista kuvista tulee tärähtäneitä. Mutta kokemuksena oli taas kiva - eipähän tarvinnut homehtua kotona lauantai-iltaa.

I just wish the cars had been banned.

Olisivat vaan tukkineet autojen pääsyn alueelle.

Or what do you think? Wouldn’t this look better without all the cars?

Vai eikö muka näyttäisi kivemmalta ilman autoja?

Ladies sipping champagne inside of an antiques shop.

Antiikkiliikkeet oli auki iltamyöhään. Mikä siellä olisi ollut istuskellessa ja samppista lipittäessä.

Chocolate tasting - you should have seen the queue.

Ilmaiset suklaamaistajaiset.. ja jono sen mukainen.

And what about knitting, you may ask. Well, let me assure you that I’m still making ancient yarn discoveries in my flat. The goal is to locate all the unfinished projects and keep them visible in the living room, haunting and putting pressure on me. Last night I had a sock project with me; managed to knit some in the metro and bus on the way to this event and back home. Yay!

Niin ja entäs ne neuleet? Voin vakuuttaa, että asunnon kaivauksissa tullaan vieläkin tekemään arkeologisia lankalöytöjä. Tarkoitus on paikallistaa kaikki keskeneräiset työt ja kerätä ne näkyville olohuoneeseen, missä ne painostavat mua. Ja oli mulla eilen sukanteelmäs matkaseurana. Bussissa ja metrossa ehti taas pistellä muutaman kerroksen, jipii!