Monday, January 03, 2005

By popular demand - yleisön pyynnöstä

No more new yarn, I said. Not much anyway. So what is all this, you may ask - broken promises? Please hear me out: first of all, about the pledge not to buy any yarn or knitting books and donate money to the disaster funds instead. Well, I'm doing both, and thanks to the bad conscience I get from buying I might actually donate more than originally planned (besides, who's counting). And when the Novita novelty yarns came out just before I returned to Belgium, I bought two balls of the colours which I'm going to need in a future project anyway. And I felt it was almost a duty to do so, since other Finnish knitters were discussing the differences between Gedifra's Costa Rica and Novita's Salsa. (Now I'm just finding excuses, I know.)

From the top: Gedifra's Costa Rica, Novita's Salsa (two shades), Lana Grossa's India ribbon yarn and the same manufacturer's übersoft Pep in two shades.

Ylhäältä alkaen Gedifran Costa Rica -lankaa, Novitan Salsaa (kahtakin sävyä), Lana Grossan India-nauhalankaa ja vielä saman valmistajan ylipehmeää Pep-pörrölankaa.

Nyt loppui langanosto, sanoin tässä hiljattain. Tai ainakin olin vähentämässä. No näinkö pian se lupaus unohtui? Antakaa kun mä selitän: ensinnäkin on esitetty vetoomus olla ostamatta lankaa ja neulekirjoja ja lahjoittaa sen sijaan rahaa avustuskeräyksiin. No, mä teen molempia ja uskon, että ostosten aiheuttama huono omatunto saa vielä tuikkaamaan lisää rahaa lippaisiin (eikä sitäpaitsi niitä rahoja tule edes laskettua). Sitten nämä Novitan kevään uutuuslangat tulivat kauppoihin just kun olin lähdössä Belgiaan, ja kun värit täsmäsivät pariin suunnitelmaan, niin pakkohan niitä oli pari kerää ostaa. Ja viimeinen niitti tuli siinä vaiheessa, kun neulontalistalla alettiin keskustella Costa Rican ja Salsan eroista ja yhtäläisyyksistä. Pakkohan sitä on esitellä todistusaineistoa. (Hyvä on, nyt viimeistään meni selityksen puolelle.)

Blue and green Salsa and Pep - but they don't quite match.

Molemmissa, siis Salsassa ja Pepissä, on sinivihreitä sävyjä, vaan eivätpä sovi yhteen.

Yum-my!

Naminami-ja-pusipusi-lankaa. Yök, menikö vähän överiksi?

7 comments:

valentina said...

Hey! It's still winter, lady. Get with the program. What's with the spring yarn?
;-)

Kati E said...

Aika herkullisia värejä. :) Tosin tuo sini-vihreä ei sovi mulle... :S

Anonymous said...

Jos viittaat mun viime vuoden lopun blogimerkintään, niin se ei ollut vetoomus. Se oli ehdotus tai ajatus tai korkeintaan kaino pyyntö. (Sittemmin blogia päivitellessäni onnistuin deletoimaan alkuperäisen viestin, joten en nyt voi referoida itseäni.) Varmaan sama ajatus on esitetty muuallakin jo ennen mua ja se vetoomuskin löytyy jostain, jos vain jaksaa etsiä.

No, tulkinnat sikseen, mun ajatus oli tämä: jos tsunamin uhreja pystyy auttamaan joko lahjoittamalla vaikkapa sukkalankarahat tai vastaavan tai vapaavalintaisen summan rahaa, niin se on hieno asia. Pointtina ei ole se, että luovutaan kaikesta kivasta ja pukeudutaan säkkiin ja ripotellaan päälle tuhkaa, vaan se, että autetaan tavalla tai toisella heitä, jotka apua nyt tarvitsevat.

Ostin mäkin jo kerän Funnya... Ja kyllä, lahjoitin myös rahaa.

Marjut

Anonymous said...

Köh, ihan kuin joku täällä pitäisi erityisesti nauhalangoista? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen kuinka tuollainen leveämpi käyttäytyy neuloessa, mietin tässä vähän yhtä projektia johon menisi tuota salsaa(tai jotain muuta vastaavaa?).... mikäli ei budjetti petä, hammas hajosi eilen :(, eli korjauskuluja tulossa???? tai lähinnä uudelleen paikkausta.... ja 2kg lankadiettikin on "hiukan" kesken? Terv.Lape.

AnneV said...

Dear Marjut, en viitannut erityisesti sinun vetoomukseesi – en itsekään muista, mistä se ekan kerran bongahti esille, mutta onhan tästä ollut puhetta ulkomaanelävienkin blogeissa. Eräällä palstalla, jota seurailen, saatiin rakettienkin ostamisesta ja ampumisesta aikaan hulppea riita. Ehkä sitä on vaan turhan taipuvainen selittelemään asioita – auttaminenhan on oikeastaan itsestäänselvyys eikä sitä tarvitsisi edes mainita. Jotenkin tulee vaan sellainen tunne, että ellei sano mitään, hihhuloi vaan uusista langoista, niin antaa itsestään sellaisen kuvan ettei maailman tapahtumat koskettaisi lainkaan. Ääh. Vaikea selittää.

Joulun alla olin vähällä ottaa neulontalistalla puheeksi toisenlaisen auttamisasian, mutta se sitten jäi. Heifer-nimisen organisaation kautta voi lahjoittaa köyhissä oloissa elävälle perheelle jonkin tuotantoeläimen, jonka avulla he saavat joko elämään helpotusta lisäravinnon muodossa (munat, maito, liha) tai sitten jotakin myytävää (villa, maito, hunaja). Minuun vetoaa tässä projektissa erityisesti se, että lahjoituksen saanut perhe sitoutuu samalla tavoin auttamaan muita samassa jamassa olevia, eli eläimen jälkeläisiä lahjoitetaan edelleen ja avustusrengas laajenee siis koko ajan. Varmasti neulontalistalaisilla on kummilapsia ja muutenkin kiinnostusta auttamistyöhön – olin vaan aatellut, että kun meitä sentään on yli 200, niin siitä porukasta voisi saada kasaan isommankin poppoon ja enemmän rahaa kuin muutaman kananpojan hankkimiseen tarvitaan. Esimerkiksi yhden ison lahjakokonaisuuden nimi on ”knitting basket”, ja siihen sisältyy jopa alpakoita. Eiks olis kiva tietää, että jossain vuoristossa kepsuttelee oma, sponsoroitu laama/alpakka ja pukkaa villaa minkä kerkiää?

Anonymous said...

Yeah, sister! Arvelinkin, että tuijotan taas omaan napaani...

Mua vain alkoivat risoa ne "anna sitten koko omaisuutesi pois" -kommentit erinäisissä muissakin lahjoituskeskusteluissa, kun toiset ehdottivat pientä kaunista elettä ja toiset keikahtivat heti toiseen äärilaitaan. Miksi pitää vetää överiksi? Älkää vetäkö överiksi! (Tämä on nyt se vetoomus.)

Mutta neulojien auttamishalukkuus yllättää aina iloisesti. Miksipä ei Heifer-projektikin onnistuisi? Kannatetaan!

Marjut

AnneV said...

No niin, hyökkäsin rauhoittelemaan Marjutia kesken työpäivän (ja onnistuin hienosti käyttämään sitä sanaa, jota ei pitänyt). Palataanpas sitten rauhassa muidenkin kommentteihin:

Mitähän se Lape mahtaa tarkoittaa? (viatonta viheltelyä) No joo. Costa Rica on kieltämättä niitä lankoja, jotka näyttää paremmalta kerällä kuin neulottuna. Se tuntuu kyllä pehmoiselta ja voisko sanoa ”höyhenmäiseltä” kun siinä on niin pitkät ja tiheät hapsut. Täytyis varmaan kokeilla, josko pidennetyt silmukat näyttäis paremmilta kuin tavalliset (siis puikolle otetaan langankierto, joka sitten seuraavaa kerrosta neuloessa pudotetaan). Yhdessä kerässä ei ole kuin noin 31 metriä, eli langanvaihdoskohtia kyllä kertyy. Mulla on jo jonkin aikaa ollut ostettuna punaista India-lankaa ja siihen jahtasin sitten lisukkeeksi yhtä mehevänpunaista Costa Ricaa. Tarkoitus olisi vääntää jonkinlainen iso ja näyttävä punainen hartiahuivi kesän viileisiin iltoihin. Mallia ei vielä ole tiedossa, tuskin valmista sellaista löytyykään, eli kokeiluksi menee ja ehkä kalliiksi sellaiseksi, jos ei ihan onnistukaan. -Hammasremontit on kyllä pyttymäisiä, niin hinnaltaan, epämukavuudeltaan kuin ihan miltä katsantokannalta tahansa. Toivottavasti sulla on näppärä kalustonkorjaaja.

@Memoija: Hey, I’m innocent, it’s the marketing forces that are dictating our schedule. To be quite honest, I was equally surprised to see this feathery novelty yarn being brought to shops in January… and I can’t help thinking that the manufacturer has missed the previous season. What a naughty thought. (Besides, it would be ideal if all the yarns one has bought were finished by the season’s end and then you could go and buy something new. I don’t know about you, but sadly that’s not the case in this household.)