Monday, August 29, 2005

Scratch a knitter, find a... monster? - Jokaisessa neulojassa piilee pieni... hirviö?

Actually, I went for the word 'crocheter' but the events during the past couple of days have shown that the word monster might be more accurate. On Saturday I was bit in my right arm by some animal (mosquito, wasp, spider, or a snake, I don't know, never saw what it was) and literally in seconds, the arm started swelling and aching. All sorts of imaginary visions (X-files style) go through your head when the pain keeps coming back and even though you try to ignore the whole incident, it's a bit difficult when your arm looks like a big fat loaf of bread... even more than what it usually does. To cut a long story short, I swallowed some antihistamin pills but nevertheless the swelling is still there. Knitting and all sorts of other activities were out of the question, could barely bend my arms in order to hold the mouse. But hospital? Nah. They'd just amputate the arm and what good would that bring? Better suffer in silence and gather symphaty from colleagues on Monday morning. It just bugs me (pun intended) to miss some knitting time over the weekend - I don't have that much spare time during the week.

So, I guess I have to show you entries from the category "and this I prepared earlier".



Itse asiassa otsikkoon piti lisätä sana 'virkkaaja', mutta viime päivien tapahtumat on tuoneet mieleen kaikkia muita mahdollisuuksia, joista monsteri on kyllä kaikkein kuvaavin. Lauantaina mulle ilmestyi käsivarteen pieni mutta pirun kipeä pistokohta, mutten tänä päivänäkään tiedä, oliko asialla hyttynen, ampiainen, hämähäkki vai käärme kun en varsinaista nappausta huomannut. Kirjaimellisesti muutamassa sekunnissa käsi alkoi turvota ja särkeä, ja mielessä kulki kyllä X-file-väritteiset kauhukuvat, mitä seurauksia tästä saattaisi olla, ja särky sen kun yltyi aalloittain. Yritä siinä nyt sitten olla huomaamatta koko tapausta, kun käsi alkaa muistuttaa pulleaa limppua - vielä enemmän kuin tavallisesti. Lyhyesti sanottuna: nielaisin antihistamiinitabuja, mutta niistä huolimatta turvotusta on vielä jäljellä aikaslailla. Ei maistunut siis viikonloppuna neulominen eikä paljon mikään muukaan touhu, missä olis pitänyt taivutella sormia, kuten esmers hiiren liikuttelu. Jaa että sairaalaan olis pitäny? Pääh, siitä ei olis kuitenkaan mitään hyvää seurannu, amputoitu se olis kuitenkin (vai mitä Kirsi?) Parempi vaan kärsiä ittekseen ja kerätä sitten maanantaiaamuna töissä sympatiapisteitä kollegoilta. Harrrmittaa vaan aika rankasti menettää koko viikonlopun neulomisaika, kun viikolla ei kauheesti tota vapaa-aikaa tuppaa jäämään.

Täytynee siis esitellä teille kamaa sarjastamme "olinkin jo aiemmin valmistellut tämmöisen".

Wonder this was the bug that bit me.

Jos se olikin tämä kun mua puraisi?







Just a thingy to wrap around your neck. Strange colours: raspberry and peaches. Melba?




















Pötkylä kaulaan kiedottavaksi. Oudot värit: vadelmaa ja persikkaa. Melba-sekoitus?



This shawl should find its final form before Saturday. The green mohair yarn is just incredible: a ball of 25 grams just went on and on and on. It was like being in a washing liquid ad: "this will last you forever".















Pieni urakka: olis tarkotus laittaa tämä huivi harteille lauantaisilla messuilla (niin että jos bongaatte tämmösen, niin tulkaa juttusille. Kaikki tuntee apinan, mutta apina ei tunne ketään. - Eiku sitä mun piti vaan sanoa, että tästä virkatessa olo oli kuin tiskiainemainoksessa: "tämä lanka se vaan riittää ja riittää ja riittää".


Find 5 mistakes (actually, if and when I do, I'll cover them with flowers. So there!















Etsi viisi virhettä (itse asiassa aina kun virhe löytyy, mä pläjäytän sen päälle virkatun kukkasen. Hähhäh, siitäs saatte!)


I just wonder whether this felts. If it does, it'll barely accomodate a lipstick.




















Siinä olis laukku. Mahtaakohan huopua? Jos huopuu, sinne ei kyllä mahu muuta kuin huulipuna korkeintaan.




































And finally, this week's sunflower item: a case for your contact lenses.

Lopuksi vielä viikon auringonkukkavehje: auringonkukkakuvioinen piilolinssikotelo.

5 comments:

KirsiÄr said...

Tjaa. En tiedä Belgian terveydenhuollosta, mutta täällä Suomessa tosiaan saa aina itse kertoilla, miten vammansa kokee ja tolleen ja mitä pitäisi ehkä tehdä. Olen sitä mieltä, että lääkäreille opetetaan ihan liikaa vuorovaikutustaitoja ja kokonaisvaltaista hoito-otetta.

Aika ärhäkän näköinen tuo lankapistiäinen.

Sitten on vielä pakko kommentoida tätä bloggerin kommenttilaatikkoa (mahtavaa metakeskustelua!). Mutta jäin vain tuijottelemaan Choose an identity -väliotsikkoa. Voisivat vähän laajentaa valikoimaa. Vaikkapa SuperWoman, EgyptianPrincess, SalaRakas...

Johanna said...

Oih, huivista tulee ihana.

Just muuten eilen sai Scully X-filesissa jonkun haavan käteen, se oli sellainen voodoo-juttu. Ettei sulle olisi käynyt jotain samanmoista? Onko sulla ollut viime aikoina pahoja ajatuksia esim. puikko- tai lankavalmistajia kohtaan? Entä paikallista postimiestä...?

Joo kommenttilaatikon valikoima on kieltämättä vähän yksipuolinen. Tuossa "other" -kohdassa voisi olla edes joku selitysrivi, johon voi sitten kertoa iskelmätähti-nimensä taustan tai jotain.

Anonymous said...

Joo ei tollasia vammoja kannata mennä hoidattmaan. Käy vielä ninnkuin siskonpojalle 6v. Just kun piti esitellä haava, se olikin jo parantunut. Monica

nanna said...

Jaahas, kukkaset onkin kiivenneet huiviin kynnysmatosta... Eli tuostakos minä nyt sitten sinut tunnistan lauantaina?

AnneV said...

Nanna: tällä menolla joudun ehkä turvautumaan kynnysmattoon tunnistusvälineenä. Muutama edellisilta on taas mennyt humussa ja sumussa enkä oo ehtiny "viimeistellä" huivia. (Hahhaa, vai viimeistelyä se enää kaipaa? Pikemminkin vielä noin 20:tä senttiä virkkausta ja sitten vielä kukkien kiinnittämistä. Totesin tänään just huivin valmiusastetta kyselleelle kaverille, että se on kyllä semmonen projekti, josta tuskin koskaan voi sanoa että se on lopullisesti valmis, aina voi lisätä jotain hörhelöä johonkin kulmaan. Mutta onhan tässä toisaalta monen tunnin lentomatka vielä edessä - mikäs kiire sitä ihmisellä...)

Eiku vakavammin puhuen: mä tosiaan varmaan hinaudun Ninnin puheen jälkeen kahvilaan, joka on ikään kuin sisääntulohallin kauimmaisessa päädyssä oikealla. Levittäydyn sinne kaikkine kamppeineni ja pidän omia markkinoita. Laitan ruusuhuivin ainakin pöydälle, jos en jaksakaan hikoilla sen alla. Reissuvaatteita olen vähän jo keräillyt kasaan, ja siinäkin pinossa näyttäis olevan vihreää, tummanpunaista ja vähän ruskeaa. Tavoiteaika olis olla kahvilassa ainakin n. klo 12-13 ja jatkaa sitten messualueen kiertelyä. Eiks olis kiva, jos saatais sinne samalla jokin pienimuotoinen neuletapaaminen? Eihän messuille toki tulla pelkästään käsitöitä tekemään, mutta jos ihan nopeasti siinä nähtäis? Perustetaan vaikka tumpunpeukaloensiapupiste (kyllä suomi on sitten kaunis kieli, eikö?).