Ittelläkin tässä hiukset harmaantuu tota saamarin ristipistotyötä äheltäessä. On se kieltämättä edistynytkin, mutten millään pysty arvioimaan, paljonko lopulliseen viimeistelyyn menee vielä aikaa. Sit siihen kuuluis ommella muutama pieni kultainen helmi, ja arvatkaas vaan, oonko mä jo mennyt hukkaamaan ne. Tai siis ne ei ole hukassa, en vaan just tällä hetkellä tarkkaan tiedä missä ne on, jossain täällä kämpässä kylläkin. Mutta sen mä vaan sanon, että ristipistot ei ole mun lempiharrastukseni. Aikaa niihin saa kyllä käytettyä, mut sitä kun ei ole muutenkaan koskaan liikaa. Sitä paitsi tässä kyseisessä mallissa mua ärsytti suunnattomasti, että mustalla langalla pistellyt kohdat oli liian ohuita, valkoinen pohjakangas kuultaa läpi. Eikä sekään muuten varmaan harmittaisi niin paljon, mutku samassa mallissa oli käytetty ihan vaaleankeltaista lankaa sekä kaksin- että kolminkertaisena. Sitä väriä ei puolestaan erottanut pohjasta oikeastaan ollenkaan, ja olis ollut aivan sama, tekikö pistoja kahdella vai kolmella säikeellä. Halusivat ilmeisesti vaan tehdä asiakkaiden elämän vaikeaksi. Niin ja sekin tuli taas kerran todettua, että mulla on ilmeisesti jokin auktoriteettikammo tai muu kyvyttömyys pysyä ohjeessa. Useassa kohdassa pistelin ihan omiani: parissa kohtaa oli tyhmä kuvio – jätin sen pois – tai sitten en vaan jaksanut laskea varjostuskohtien puolipistojen määrää. Who cares? Sitku työ joskus on valmis, en usko kenenkään tulevan mun kotiin vertailemaan mallikuviota ja valmista työtä. Mutta mä vaan haluaisin saada tän pian valmiiks ja pois käsistä. Jos nyt annan periksi, tää saattaa jäädä kaappiin epämääräiseksi ajaksi ja siitä tavasta just mä haluan opettaa itseäni pois. Jossain piileskelee ainakin kaksi aloitettua auringonkukka-aiheista ristipistotyötä ja muutama aloittamaton. Hohhoijaa. Koskahan jaksais ja ehtis tutkia tuon vierashuoneen sisältöä?


I don't know whether this bothers you but it sure bothers me. It's supposed to be black. 


After everything else is done, I'm supposed to create some shadows using half stich. Why bother? 


I’m pretty much running the risk of going grey myself, trying to finish the cross stitch project I showed you yesterday. Some progress has been made, but it’s impossible to estimate how much time is needed to get all the details done. And believe you me, there are some details! The icing of the cake would be sewing some 30 tiny gold beads onto the canvas – and guess who has lost the bag containing those beads. Or actually they’re not lost, I’m just not aware of their exact location at this time. Somewhere in my flat, though. But let me just conclude that cross stitching is not my favourite hobby. It’s a great way of spending some extra time, sure. But I don’t have that much extra time. Besides, I was annoyed by several small details: the large black areas were made using two strands insteads of three, which allows the white canvas show through. At the same time a lot of detail was put into mixing stitches with either 2 or 3 strands and using extremely pale yellow yarn – it really didn’t make any difference and the stitches were barely visible after all those efforts. I also realised (or it was confirmed) that I have some sort of issues concerning authority or patterns. I just took some liberties at several points and left out areas or details that didn’t look good. Who cares? I don’t think that the manufacturer will send someone to inspect the final product stitch for stitch. I just want to finish it, hang it on the wall and do something else. If I leave it now, it’ll stay unfinished in the cupboard forever, and that’s exactly what I don’t want to do (any more). I’ve got at least two unfinished sunflower projects hiding in this flat, don’t know where. Plus some I haven’t even touched, thank God. Wonder when I’ll have enough time and energy to explore my guest room.