Ensinnäkin tässä mä nyt sitten esittäydyn ihan oikealla nimelläni. Ja oli ihan helppoa vakuuttaa postivirkailija, että paketti, jota tulin noutamaan, oli tosiaan tarkoitettu minulle.
This happened during the previous round of Secret Nordic Friend - she sent me some yarn. Of which I made a small soft flurry towel to place in the front of the door leading to my terrace. The towel is also finished, by the way.
Tämä tapahtui siis Salaisen pohjoismaisen ystävän edelliskierroksella. Neuloin paketissa olleesta langasta pienen pehmeän hapsuisen maton terassin oven eteen. Ja matto on siis jo valmis.
2 comments:
en kyllä käsitä miten sun nimestä saa tuon väännettyä... Tai no, kaik on mahdollista. Täällä aina kun tilaa pitsaa, saa jännätä että löytääkö ne perille ollenkaan, kun lapuissa lukee aina ihme möngerryksellä joku osoite :D
Hahaa, sillä mä uskalsinkin laittaa tuon näkyviin, kun sillä ei ole paljonkaan tekemistä mun oikean nimen kanssa. Mää mikään Anne oo, mä oon Ritva.
Tää kuva pitäis varmaan näyttää yhdelle ihmiselle, joka lähetti mulle tärkeää postia Suomesta. Postimies oli laittanut sen mun poismuuttaneen naapurin postilaatikkoon. Huomasin vasta, kun naapurin laatikko alkoi tursuta yli ja menin sitten ja tyhjensin sen (postilaatikot on kiinnitetty ulko-oven sisäpuolelle ja ne on vaan sellaisella salvalla kiinni, eli kuka tahansa rapun asukeista pääsee periaatteessa tonkimaan toisten posteja. Tosin mä luotan kyllä täysin naapureihini enkä usko että ne on niitä mun puuttuvia Novitoitakaan pöhineet. Meillä on polkupyörätkin lukitsemattomina yhteisessä varastotilassa. Tai ainakin silloin oli kun viimeksi katsoin.)
Niin siis joo löysin sen mun kirjeen naapurin postien joukosta. Ilmeisesti täällä lukutaito on vain toivottava, ei välttämätön edellytys päästäkseen postimieheksi. Eikä kirjoituksen kanssa ole kovin paljon paremmin.
Post a Comment