Thursday, September 15, 2005

Aina saa kärsiä ja hävetä - jos osais

Horoskooppi Mentalwearin sivuilta: Skorpioni 24.10 –22.11.

Skorpionit hyppivät syyskuun alkumetreillä paikasta A paikkaan B kuin
sähköjänikset.
Virtasi on kuitenkin loppumaan päin ja jo kuun puolivälissä sinusta on puristettu kaikki mehut irti. Mehulinkosi käy tyhjäkäynnillä ja akkusi napajännite on kohonnut vaarallisen korkeaksi. Maanisen vaiheen kourissa Skorpparit ovat lähetelleet räp-sanoituksia Iso Hoolle ja Elastiselle, laulaneet sankariheviä karaokessa, tai muutoin häpäisseet itsensä. Siksi merkin edustajat haluavatkin piiloutua ihmismassoihin taikka vallan vaihtaa henkilöllisyyttä. Ei kannata lannistua eikä piiloutua! Piikki vain esiin ja rohkeasti estraadeille, seuraasi kaivataan!
Kuukauden Mentalwear-paita: Aina saa kärsiä ja hävetä.

Höpöhöpö. Häpäissyt olen itseni, juu, mutten tunne tarvetta piiloutua. Häpeämistäkin pitäis ilmeisesti opetella.

Meillä oli tänään töissä pienimuotoinen ja suht epävirallinen kokous, joka kesti ja kesti ja kesti. Loppupuolella jutut rupes olemaan sitten sen verran levottomia, että mä kaivoin sukankutimen esiin. The Rumasukka ei sitten saanutkaan kansaa tainnoksiin, sen sijaan minä olen kuulemma herättänyt Syvää Pahennusta ulukomaalaisissa työkavereissa. Kokouksen jälkeen niitä oli kuulemma mennyt oikein delegaatio kokousta johtaneen pomon puheille, ja loput oli sitten kokoontuneet käytäville kaakattamaan keskenään. Dziis. Eikö ihmisillä todellakaan ole isompia murheita elämässään kuin puhua jonkun käsitöistä? Entäs ne, jotka räplää kännykkää kokouksissa? Tai mukapicassot, jotka sohraa ruutuvihon täyteen muotopuolia kasvokuvia?

Olis mielenkiintoista tietää, mitä pomo on niille sanonut. Ainakin joskus aiemmin hän on mulle sanonut olleensa opiskeluaikoina ihan samanlainen, eli neulominen auttaa keskittymään. On myös mielenkiintoista nähdä, ottaako hän sen joskus mun kanssa puheeksi - kähisee vaikka ennen kokousta: "oman terveytesi ja turvallisuutesi vuoksi kannattaa ehkä pitää puikot piilossa".

Hulluinta on se, että mä en reppana osaa edes hävetä. Rumasukka edistyi kummasti, kun olin just selvittänyt kantapään ja sitten vaan kilkuttelin jalkaosaa. Tai en edes kilkutellut, kun mulla oli käytössä hiljaiset bambupuikot. Enkä mä edes tietäis koko hulabaloosta mitään, ellei samassa kokouksessa ollut toinen suomalainen olis kertonut siitä ruokatunnilla.

Hui hai, koirat haukkuu, rumasukka kulkee. (Ja tätä postausta en nyt sattuneesta syystä kirjoita englanniksi.)

Ja tän mä laitan päälle seuraavaan tiimikokoukseen.


Neulepäivitys: Rumasukka I valmis. Japanese Feather -huivia neulottu noin 12 senttiä. En kauheesti tykkää. Kuvio menee vähän itte edestään ohuessa kirjavassa mohairlangassa. Purkaiskohan? Vai jatkaisko ja toteais sitten vasta, että ehei, ei tästä mitään tuu. Vai jatkaisko ja luottais pingotuksen salaisiin voimiin? Ei se nyt sinänsä paha ole, erilainen vaan mitä kuvittelin. Ja Kristel, joko tässä alkaa olla prosessiblogin aineksia?

Ja koska olen hiljattain sivistänyt itseäni ja lukenut, että jonkin määritelmän mukaan blogissa pitäis olla linkkejä bloggaajaa kiinnostaviin asioihin, niin täsä tulee. Sanon nyt vielä kerran, että mä en ymmärrä, miks toisilla muka on oikeus puuttua toisten elämään ja tekemisiin, jos niillä ei vahingoiteta ketään. Mitä pahaa nämäkään naiset on muka tehneet?
Belgialainen nunna pistää ranttaliksi ja vammainen yksinhuoltajataiteilija herättää pahennusta. Ai miten? Tulemalla raskaaksi, olemalla taiteilijan mallina ja nyt hiljattain saadessaan näköispatsaansa esille Lontoon keskustaan.

14 comments:

Stricker said...

On se hyvä, että sinä saat tylsään firmaan vähän kuhinaa aikaiseksi niinkin kamalalla asialla kuin kutomisella!!! Tuo seläntakanamöykkääminen on kyllä inhottavaa, mutta valitettavan tavallista. Pomon vastaus ja mielipide olisi todellakin mielenkiintoisia kuulla.

Minna said...

Kateellisia olivatten, kun sulle on tulossa pähee villasukka ja niille ei. Kudo seuraavissa kokouksissa niille kaikille omat rumasukat!

KirsiÄr said...

Minä yritin pomolleni ehdotella, josko voisi kudoskella kokouksissa tai raportteja lueskellessa. Piiiiitkä katse ja hiljaisuus. Ilmeisesti ei sitten meidän talon politiikkaan sopivaa puuhaa.

Ajatelkaa, kuinka mukavaa olisi YK:n yleiskokouslaisillakin, jos voisivat välillä pistää neuloen.

Niina said...

Minä en kyllä vielä ole kokousneulontaa harrastanut vaikka välillä onkin niin mieltäpuuduttavia sessoita että se olisi tarpeen. Mutta mittauksia tehdessäni olen neulonut eikä kellään ole ollut siitä pahaa sanottavaa.

AnneV said...

Minna: näin juuri sieluni silmillä itseni konttaamassa kokoushuoneen pöydän alla ja mittailemassa rakkaiden kollegojen jalkoja. Mitenkähän siinä kävis? Jokohan sitten sais sitä kaipaamaansa neulomislomaa?

Vielä ei ole lähestetty miltään taholta. Ehkä ei potkuja sentään anneta?

Niina said...

Hei mutta, mä en olekaan Pelkiassa. Jos kerran Pelkiassa se on Pahaa ja Epäkohteliasta neuloa epävirallisessa palaverissa sukkaa (vaikkakin rumaa). Kyllä sut nyt varmaan keitetään öljyssä ja tarjoillaan majoneesin kera torilla ;-)

T: Nimim. tätä se unettomuus teettää

nanna said...

Heh, mut esiteltiin alkuvuodesta uusille kollegoille "Toi on Nanna, se neulo kerran yhdessä palaverissa sukkaa." Miesvaltaisessa ympäristössä se taisi tehdä lähtemättömän vaikutuksen.

AnneV said...

Mmnhnhjnh. Tämä maahan *on* kuuluisa just kaikesta sääntöjen noudattamisesta. Not. Liikenteessä toilaillaan ihan kuinka sattuu, poliisin toiminta on aikas kyseenalaista, veroja maksellaan jos muistetaan, bussissa saatetaan pistää tupakaksi... mutta kun kyseessä on tärkeät asiat, niin johan pitää noudattaa etikettiä.

Juu, friteeraus on erittäin todennäköinen rangaistus tästä rikoksesta.

Se mua vaan ihan oikeesti kiinnostaa, kuka nämä kirjoittamattomat säännöt on luonut. Who died and made you God?

neulefriikki said...

Sä joudut kohta turvatarkastukseen ja puikot ja koukut takavarikoidaan, kai teillä on sellainen mahdollista? Voin hyvin kuvitella, että toi sun käyttäytyminen herättää kummastusta, sillä miten sä mitenkään voit keskittyä mihinkään asialliseen asiaan, jos neulot...oisin kyl ihan mielelläni nähny niitä ilmeitä, kun vedät kutimet esiin.

nanna said...

Ne on ilmeisesti laajemminkin olleet hurjat kemut ne katolisen kirkon nuortenpäivät, jossa tuo nunnakin on herättänyt pahennusta. Jaoin lentokoneen 11 h sieltä palaavien raamattupiiriläisten kanssa ja villi meno vallitsi vielä lennollakin...

AnneV said...

Neulefriikki: jaahas, mulla on uusi lukija tai ainakin uusi kommentoija. Tärvetuloa. --Ai ettei Suuren ja Mahtavan Koon arvovalta kestäisi yhtä pientä vaivaista neulojaa? Niin no, elämmehän vaarallisia aikoja. Sitä ei loppujen lopuksi tiedä, mikä voi keikauttaa vaa'ankielen vallan väärälle puolelle. Kuka luottaisi työnantajaan, jonka pikku raatajatkin neuloo?

Ja juu, onhan tuolla meidän alakerrassa pelit ja vehkeet läpivalaisuun ja ties mihin tarkoituksiin. Jos nyt niin hassusti sattuisi käymään, että ruumiintarkastuksiin mentäisiin, niin bongasin just tällä viikolla hyvän vinkin: sateenvarjon metalliosista voi kans hioa neulepuikot. Oliko se nyt Etelä-Amerikassa vai missä köyhemmällä alueella kun semmoista harrastetaan. Voi olla, että mun huoneessa olis kohta sateensuojia epäilyttävän paljon jopa Belgian sääoloihin nähden.

Nanna: oli varmasti kivaa :-) (ja toivottavasti täällä ei käy kovin paljon alaikäisiä lukijoita, en vaan malta olla kiukuttelematta siitäkin, että NUNNA kyllä nimetään näissä kuvissa, mutta tanssipartnerista ei tiedetä muuta kuin että se oli joku lähetyssaarnaaja. Sen mä vaan sanon, että lähetyssaarnaaja-asento on kovasti muuttunut viime aikoina.)

nanna said...

Anne, kiitos selityksestä! Olenkin monesti ihmetellyt, että mitä ne siellä teillä oikein tekee, kun yleensä kun sinne soittaa, puhelimeen vastaa joku hädintuskin puhekykyinen joka ei tiedä ainakaan siitä asiasta yhtään mitään, mistä pitäisi tietää. Mutta jospa ne muutkin neuloo ja siksi on vaikea vastata puhelimeen, kun voi mennä kuviot sekaisin? Varsinkin miehillä.

AnneV said...

Nanna, sun on pakko olla soittanut väärään paikkaan. Meillä kun ei vastata edes puhelimeen :-)

neulefriikki said...

Joo, tulee silloin tällöin lueskeltua noita sun "toilailujas" (tekevälle sattuu) ja matkoja sinne sun tänne. Tahti joskus ihan hengästyttää mutta mikäs siinä. Meitsi ei perheellisenä pääse ihan yhtä vauhdikkaaseen menoon. Sun pohdintasi maailmanmenosta täällä rysälän perällä on kyllä aika hulvatonta ja osuvaa...